On tärkeää juurruttaa kokonaisia perheitä Pohjois-Suomeen
Koronaviruspandemian toivottiin kääntyvän rokotusten myötä loppulaskuun viime vuoden loppupuolella, mutta toisin kävi. Omikron-muunnoksen myötä tartuntaluvut kääntyivät Suomessa ja lähes koko maailmassa pystysuoraan kasvuun. Tartuntahuippuja nähdään tammikuussa isossa osassa maailman maita.
Epidemian hallitessa otsikoita muiden asioiden on vaikea saada huomiota. Aluevaalit ovat edessä tätä kirjoitettaessa vajaan kahden viikon päästä, mutta vaali-innostus on vähäistä – huolimatta siitä, että valittavien hyvinvointialueiden aluevaltuustojen vastuulla on tehdä sote-uudistuksen suurista tavoitteista todellisuutta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Aluevaalit ovat lähtölaukaus puolueiden vaaliasetelmien hakuun kevään 2023 eduskuntavaaleihin.
Työmarkkinoilla vuosi alkaa työtaistelu-uhkien merkeissä. Koko työmarkkinakierros on edennyt hitaasti, ja useampi teollisuusala on ollut sopimuksettomassa tilassa. Yksityisten alojen vanavedessä seuraava suuri koitos käydään julkisen sektorin neuvotteluissa – erityinen huomio kiinnittyy sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkkaukseen.
Suomen taloudessa koronasta palautumisen kiivain vaihe on jäämässä taakse, ja kasvu taittuu ennusteiden mukaan vuosien 2022-2023 aikana talouksien keskisarjaan (+1.5% – 3%). Hyvässä suhdannetilanteessa kasvun esteeksi ovat nousseet hetkeksi taka-alalle jääneet osaavan työvoiman saatavuus, globaalien tarjontahäiriöiden tuomat ongelmat sekä kustannusten nousu.
Tarjontahäiriöistä merkittävin on globaali komponentti- ja materiaalipula, jonka ennustetaan jatkuvan koko vuoden 2022. Ensimmäiset lisäkapasiteettia tarjoavat tehdasinvestoinnit ovat valmistumassa vuoden 2022 loppupuolella. Eurooppalaisen sähkömarkkinan poikkeuksellinen tilanne heijastuu myös Suomeen ja ennätyskorkea sähkön hinta vaikuttaa talouteen.
Myös globaalin rahapolitiikan kiristäminen tuonee tänä vuonna hiekkaa talouden rattaisiin. Yhdysvaltojen keskuspankki arvioi 5.1.2022 julkaistussa katsauksessaan, että vahvistuva talous ja kiihtynyt inflaatio voivat johtaa ennustettua nopeampaan koronnostoaikatauluun. Keskuspankki vihjaa jopa kolmeen koronnostoon vuoden sisällä. Lisähuolta vuoteen 2022 tuo maailmanpolitiikan kiristyminen ja Euroopassa erityisesti Ukrainan kriisin kärjistyminen.
Suomeen on kertynyt viime vuosien aikana merkittävä investointivaje. Nyt investoinneille on maailmalla kysyntää, koska kapasiteetista on syntymässä pulaa ja se myös vanhenee käsiin. Suomelle tämä tarjoaa vain mahdollisuuksia, jotka pitää osata hyödyntää. Tämä ei onnistu ilman nopeampia lupakäytänteitä niin investointien kuin työvoimankin osalta.
Alueellisesti voimme iloita kahdesta uudesta suurinvestointipäätöksestä Ouluun joulukuussa, kun ensin Nokia ilmoitti rakentavansa uuden kampuksen Linnanmaa-Ritaharju -alueelle vuosien 2022–2025 aikana ja Junnikkala Oy investoi uuden sahan Laanilaan. Lisäksi alueella on käynnissä yli miljardin euron Tulevaisuuden Sairaala -hanke ja merkittävä määrä pienempiä rakennus- ja tuulivoimainvestointeja.
Pohjois-Suomen yritysten suhdannetilanne nousi syksyllä 2021 aavistuksen verran normaalilukemia paremmaksi ja loppuvuoden suhdannearviot ovat olleet lähellä koko maan keskiarvoa. Ammattityövoiman puute oli lokakuussa yleisin kapeikkotekijä 42 prosentin osuudella. Työvoiman puute koskettaa kaikkia toimialoja palvelualoista rakentamiseen ja teollisuuteen ja voimme odottaa, että työvoimapula vaikeutuu vuoden 2022 aikana.
On kriittistä, että hallituksen toimet työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi – mm. d-viisumi, pikakaista, digitaalinen tunnistautuminen – alkavat purra ja työvoimaa saadaan muualta. Kokonaisuudessaan yhteiskunnan asenteen ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan pitää muuttua. Erilaisista rajoituksista ja esteistä on siirryttävä pohtimaan, miten teemme Pohjois-Suomen houkuttavaksi paikaksi tulla ja jäädä.
Kauppakamarin hallitus ja valiokunnat on yhdessä nostaneet avainteemaksi ”perheille töitä” -työpajat, joissa on mietitty, miten voisimme omalta osaltamme parantaa työperäisen maahanmuuton onnistumista ja mahdollistaa myös puolisoiden työllistyminen Suomessa. On tärkeää juurruttaa kokonaisia perheitä alueelle pitkäaikaisesti. Näiden työpajojen tuloksista muodostamme konkreettisia toimia yhden vuoden 2022 avaintavoitteemme – ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen -edistämiseksi. Työvoiman saatavuuden parantamisen lisäksi päätavoitteitamme ovat vuonna 2022 alueen saavutettavuuden parantamiseen ja alueen investointien edistäminen.
Lopuksi on hyvä muistuttaa, että kohtuullisen hyvästä Suomen talouden yleisnäkymästä huolimatta pitkän aikavälin suuret talouden haasteet eivät kuitenkaan ole poistuneet. Talouden väliaikainen elpyminen ei poista rakenteellista julkisen talouden epätasapainoa, joka vaatii hallitukselta ratkaisuja.
Missionsa mukaisesti Oulun kauppakamari toimii aktiivisena osana kauppakamarijärjestöä toiminta-alueellaan edistäen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja jäsenistön yhteisiä etuja sekä tuottaen jäsenilleen viestintä- ja koulutuspalveluita. Jäsenmäärämme kehittyi vuoden 2021 aikana positiivisesti ja jäsentyytyväisyytemme jatkui hyvänä. Kun onnistumme asettamissamme tavoitteissa hyvin myös tänä vuonna, uskon, että positiivinen kehitys jatkuu.
Teemamme vuonna 2022 on #elinvoimaapohjoiseen
Erja Sankari,
Oulun kauppakamarin puheenjohtaja
