Automaatio edistää työperäistä maahanmuuttoa

Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja Mari Viirelä.

Helsingin Sanomat (HS 25.3.24) uutisoi, että noin sadan vuoden kuluttua Suomessa voi olla enää alle miljoona nykyisten suomalaistaustaisten jälkeläistä. Mikäli skenaario toteutuu, se tarkoittaa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, jotta nykyinen hyvinvointivaltion malli ei romutu.

Maahanmuuton keskiössä pitää olla työperäinen maahanmuutto. Maahanmuuttajien työllisyys Suomessa on yli EU-keskitason, vaikka työ on suomalaistaustaisia yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita tai vuokra- tai alustatyötä.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi hiljattain uutisen, jonka mukaan TE-palveluiden, Maahanmuuttoviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön kehitystoimet ovat lyhentäneet työntekijän oleskelulupien käsittelyaikaa keskimäärin 41 vuorokauteen helmikuussa 2024. Myönteiset lupapäätökset tehdään noin 21–23 vuorokaudessa. Nykyinen hallitus on asettanut tavoitteeksi, että käsittelyaika luvissa on enintään kuukausi. Panostukset lupaprosessin kehittämiseen ovat olleet toimivia.

Lupaprosessin nopeutuminen on loistava esimerkki, mitä hyvin suunnitellulla automaatiolla voidaan saada aikaiseksi. Automaation käyttöönotto on nopeuttanut ja yhdenmukaistanut lupien käsittelyä. Vuodessa lupien käsittelyaika on lyhentynyt 36 vuorokautta eli se on lähes puolittunut. Samoin työlupien käsittelyjonot TE-toimistoissa ovat lyhentyneet vuoden 2024 alusta merkittävästi. Teknologiaa käytetään viranomaisrekisterien tietojen tarkistamiseen, jolloin viranomaiset saavat keskittyä esimerkiksi väärinkäytöksiin ja muihin ei-selviin tapauksiin.

Kun Migrin toiminta on nopeutunut, pitää meidän huolehtia myös ulkomaalaistaustaisten työllistymisen muiden esteiden poistamisesta. Yrityskentältä on kantautunut pitemmän aikaa viestejä, kuinka ulkomaalaistaustaisen työntekijän pankkitilin avaaminen vie kohtuuttoman pitkän ajan. Saman asian kanssa painivat Suomeen muuttaneet start up -yrittäjät.

Valtiovarainministeriön luottolaitossektoria koskevan selvitystyön pitää pystyä löytämään ratkaisuja, joilla rahoitusmarkkinoiden sääntely pystyy edelleen ylläpitämään sektoria kohtaan koettavan luottamuksen tason toimimalla entistä ketterämmin.

Kategoriat:Politiikka, Kilpailukyky, Kansainvälisyys, Mielipide, Työperäinen maahanmuutto