Tunnetko liiketoimintasi velvoitteet ja riskit vientirajoite- ja pakoteasioissa?

Legal Counsel, KPMG Tommi Hoikkala.

Ennen Venäjän vuonna 2022 aloittamaa hyökkäyssotaa vientirajoitteet ja pakotteet olivat jo vientiyrityksissä tunnistettu realiteetti. Maa- ja aluekohtaisten pakotteiden kohteina ovat viime vuosina olleet muun muassa Iran, Pohjois-Korea ja Krimin niemimaa. Vuodesta 2022 lähtien pakotesääntely on laajentunut huomattavasti esimerkiksi henkilöpakotteiden osalta, joka puolestaan on aiheuttanut päänvaivaa Suomalaisille yrityksille asiakkaan ja liikekumppanin tunnistamiseen liittyen. Tämän lisäksi jatkuvasti laajenevat sektoripakotteet lisäävät vientirajoitteiden piirissä olevien tuotenimikkeiden määrää ja tekevät siitä vaikeasti hallittavan kokonaisuuden.

Vientiyritysten on tarpeen olla tietoisia myös heidän tuotteidensa luokitteluista sen suhteen, katsotaanko tuote kaksoiskäyttötuotteeksi, eli sellaiseksi jolla voi olla käyttötarkoitus sekä siviili- että sotilaallisessa toiminnassa. Tällaisten tuotteiden vienti voi olla kohteesta riippuen luvanvaraista. Tuotteen kaksoiskäyttöstatuksen määrittely edellyttää yleensä sekä tuotteen teknistä tuntemusta että juridista osaamista.

Pakotesääntelyn ollessa rikosoikeudellisesti sanktioitu, on yritysten johdolla ollut paineita saada lakisääteiset velvoitteensa toteutettua sisäisin ohjeistuksin, kehittämällä prosesseja ja jakamalla vastuuta organisaation sisällä – yksittäisen liiketoiminnan velvollisuutena on arvioida pakoterikkomuksen riskit ja kehittää kontrollit pakoteloukkauksen tunnistamiseen ja torjuntaan. Kyse ei siis ole siitä, että kaikki mahdolliset pakoteloukkaukset olisi estettävä, vaan riskiperusteisesti täsmentyvästä ohjaus ja valvontavelvoitteesta. Samalla on tunnistettu mahdollisiin pakoterikkomuksiin liittyvä riski mainehaitasta, sekä mahdollisuus joutua pakotteiden kohteeksi jonkin relevantin pakotteita säätävän tahon, kuten Yhdysvaltojen, Iso-Britannian tai EU:n toimesta.

Pakotesääntelyn eläessä jatkuvasti, yrityksen toimintaympäristön tunteminen edellyttää johdon sitoutumista sekä tarkoituksenmukaisesti järjestettyä prosessia.

Tommi Hoikkala, Legal Counsel KPMG, tommi.hoikkala@kpmg.fi

Kategoriat:Jäsenemme tiedottavat, Venäjä-pakotteet, Lainsäädäntö