Suomi tarvitsee kasvua, investointeja sekä vientiteollisuuden kilpailukykyä. Samalla turvallisuusympäristömme on muuttunut ja on varmistettava huoltovarmuutta sekä yhteyksiä länteen. Kun näitä teemoja katsoo kokonaisuutena, katse kääntyy väistämättä pohjoiseen.
Pohjois-Suomessa on poikkeuksellisen paljon vahvuuksia, joiden varaan voidaan rakentaa: on puhdasta energiaa, luonnonvaroja, vahvaa teknologiaosaamista, teollista kapasiteettia, kansainvälisiä yrityksiä, korkeakouluja sekä kasvavaa puolustus- ja turvallisuusteollisuutta.
Ja mikä tärkeintä, täällä on investointeja. Tuoreet Googlen miljardiluokan investoinnit ja uudet datakeskukset Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle ovat vahva osoitus siitä, että kansainväliset yritykset näkevät Pohjois-Suomessa merkittäviä kilpailuetuja.
Uuden Länsi-Eurooppalaisen raiteen, Rail Nordican suunnittelua päätettiin laajentaa Ouluun ja Rovaniemelle. Kyseessä on pelkästään suunnittelun osalta 107 miljoonan euron hanke. Rakentamisen osalta puhutaan n. 1,5 miljardista ja hankkeelle on mahdollista saada merkittävä EU-rahoitus.
Kyseessä on lähihistorian merkittävin strateginen liikennehanke. Se vahvistaa Suomen huoltovarmuutta, turvallisuutta ja sotilaallista liikkuvuutta, mutta samalla se avaa teollisuudelle uusia yhteyksiä Ruotsiin, Norjaan ja Eurooppaan.
Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa kirjoitettaessa tunnistettiin pohjoinen erityiseksi alueeksi, jonka kasvupotentiaalin hyödyntäminen on koko Suomen etu. Syntyi hallituksen pohjoisen Suomen ohjelma. Viimeaikaiset uutiset osoittavat, että kyse ei ole enää vain potentiaalista. Pohjoisen Suomen ohjelmassa tunnistettiin ja todettiin mm. tarve kehittää liikenneyhteyksiä sekä edistää investointeja pohjoiseen lähelle puhtaan energian tuotantoa. Pohjoisen Suomen ohjelma on ollut tarpeen ja keskittynyt oikeisiin teemoihin.
Kaikkea ei kuitenkaan ole ratkaistu. Tarvitsemme osaajia, energiaa, siirtoverkkoja, toimivia liikenneyhteyksiä ja sujuvaa luvitusta. Myös kansainvälisten investointien ympärille on kyettävä rakentamaan mahdollisimman paljon uutta yritystoimintaa ja arvonlisää. Tässä julkinen ja yksityinen sektori voivat tehdä yhteistyössä paljon.
Tarvitaan yhteistyötä – pohjoisen kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen, yritysten, maakuntien, kaupunkien ja korkeakoulujen kesken, mutta aivan yhtä paljon valtiovallan kanssa.
Pohjoisen Suomen kasvuohjelmaa tulee jatkaa seuraavallakin hallituskaudella. Pohjoinen agenda ei perustu erityiskohteluun, vaan siihen, että täällä on erityisiä mahdollisuuksia, joiden tehokas hyödyntäminen on kansallinen etu.
Juuso Rönnholm
Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja
