Pohjois-Suomi on tällä hetkellä Suomen kasvun veturi. Täällä louhitaan mineraaleja, tuotetaan energiaa, luodaan datakeskusvyöhykettä, kasvatetaan metsiä ja rakennetaan matkailua. Silti viime vuosien verokeskusteluja seuratessa herää kysymys, nähdäänkö nämä vahvuudet ennen kaikkea uusina veropohjina. Jos Pohjois-Suomi on tällä hallituskaudella voittanut jotain, niin ainakin uusia veroja: saatiin kaivosvero, sähköveroa korotettiin ja matkailuveroa valmistellaan.
Kun tarkastellaan maantieteellisesti, missä eri sektoreilla tapahtuu, niin vastaus on Pohjois-Suomessa. Kaivannaisteollisuus on keskittynyt Pohjois-Suomeen, Lapin matkailun kasvukerroin on huima ja Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu tulevat perässä. Datakeskuksia rakennetaan ja suunnitellaan rakennettavaksi Fingridin kantaverkon varrelle Iistä Kainuuseen, ja vihreän siirtymän energiahankkeet ovat vahvasti esillä pohjoisessa.
Viime vuonna eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta sopivat velkajarrusta. Alijäämän kattamiseksi myös tulevilla hallituksilla voi olla houkutus kasvattaa verotuloja uusien kohdennettujen verojen avulla. Kaivosvero osoittaa, että luonnonvaroihin perustuville toimialoille voidaan luoda omia erityisveroja. Siksi ei ole mahdotonta, että tulevaisuudessa vastaavaa keskustelua käydään myös muista luonnonvaroista tai luonnonvarapohjaisista toimialoista. Pohjois-Suomessa tämä herättää aiheellisesti huolen siitä, kohdistuvatko seuraavat verouudistukset jälleen alueen keskeisiin vahvuuksiin, kuten esimerkiksi bioteollisuuteen tai johonkin muuhun kasvavaan elinkeinoon.
Jos jokainen uusi kasvuala nähdään ensisijaisesti uutena veropohjana, vaarana on, että samalla heikennetään juuri niitä edellytyksiä, joilla Suomi pyrkii vahvistamaan talouttaan ja taittamaan velkaantumistaan. Pohjois-Suomessa ei pidä joutua pohtimaan, mikä alueen vahvuuksista saa seuraavaksi oman nimikkoveronsa. Sen sijaan pitäisi kysyä, miten näiden vahvuuksien avulla luodaan lisää työtä, vientiä ja verotuloja koko Suomelle.
Pohjois-Suomen menestys ei synny veroista vaan investoinneista, työstä ja uskalluksesta rakentaa uutta. Kasvun tukeminen edellyttää ennustettavaa toimintaympäristöä, sujuvampia luvitusprosesseja ja riittäviä investointeja liikenne-, energia- ja tietoliikenneinfraan. Kun yritykset uskaltavat investoida, syntyy uusia työpaikkoja, vienti kasvaa ja myös verotulot vahvistuvat kestävällä tavalla.
Mari Viirelä
Palvelusektorin johtaja
Oulun kauppakamari
