Nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjattu kansallisen lentoliikennestrategian päivittäminen. Päivitystyö tulee lausunnoille tulevan syksyn aikana. Liikenne- ja viestintäministeriön Liikenne 12-suunnitelmassa ei ole tarkoitus korvamerkitä rahaa lentoliikenteen ostoille voimassa olevia sopimuksia lukuun ottamatta. EU-sääntelyn myötä alle tunnin lentoja on lopetettu Suomessakin. LVM:n näkemys on, että EU:n komissio todennäköisesti ehdottaa kolmen tunnin suosituksen uudelleenarviointia lähivuosina.
Nykyisen lentoasemaverkon kannattavuus vaatisi erityisesti vähäliikenteisille kentille merkittävää liikenteen lisäystä. Mikäli kolmen tunnin saavutettavuussuosituksesta luovutaan, ovat ensimmäisenä liipaisimella todennäköisesti kentät, minne ei ole markkinaehtoista liikennettä. Näitä kenttiä ovat mm. Kajaani, Kemi-Tornio ja Kokkola. Kuitenkin, jos lentoasemien kannattavuudessa huomioidaan niiden vaikutukset aluetalouteen, ovat lähes kaikki lentoasemat kannattavia. Hankalaksi asian tekee aluetalouden tulosten jyvitys lentoasemille ja toimiville lentoyhteyksille.
Viime vuonna toteutettiin Oulun, Kuusamon ja Kajaanin lentokenttien osalta aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus. Tutkimuksessa kävi ilmi, että alueella joka kolmanteen alueen yritykseen on tehty viimeisen 10 vuoden aikana investointeja, jotka edellyttävät sujuvia lentoliikenneyhteyksiä. Näiden yritysten liikevaihto on lähes kolme neljäsosaa alueen yritysten liikevaihdosta ja ne kattavat 61 prosenttia alueen työpaikoista.
Samainen tutkimus osoittaa, että jos lentoliikenne lakkaisi tai lentoasema suljettaisiin, laskisi yritysten liikevaihto arviolta noin 2,8 miljardia euroa. Tämä liikevaihto synnyttää alueella noin 8 750 työpaikkaa. Näistä syntyvä yhteisö- ja palkkatuloverokertymä on yhteensä noin 185 miljoonaa euroa. Vaikutukset alueiden elinvoimalle ovat siis merkittävät. On vaikea nähdä, että tarjolla on vaihtoehtoisia ratkaisuja, millä saadaan vastaava hyöty alueiden elinvoimalle.
Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että hyvienkin junayhteyksien päässä olevan alueen aluetalous hyötyy lentoasemasta moninkertaisesti lentoaseman tappioihin verrattuna. On erittäin lyhytnäköistä ja aluetaloudellisesti riskialtista lähteä ajamaan alas lentoasemaverkostoa, kun toisessa vaakakupissa on aluetaloudelliset vaikutukset ja alueiden menestyminen. Kun tiedetään lentoasemien synnyttämä katalyyttinen tulo muille toimialoille, olisikin järkevää miettiä keinoja ja ratkaisuja, joilla voidaan lisätä esimerkiksi kansainvälistä matkailua uusille alueille ja varmistaa, miten turvataan yritysten toiminnan jatkuminen etelän kasvukolmion ulkopuolella.
Kirjoittaja: Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
