Oulun kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua kansalliseen energia- ja ilmastostrategian luonnokseen.
Luonnoksen johdannossa on nostettu esille mielestämme keskeinen huomio strategian päivittämiseen liittyen; Teollisuuden ja elinkeinoelämän vähähiilitiekartat keskeisessä roolissa; ”Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa linjataan vuonna 2020 laadittujen vähähiilitiekarttojen päivityksestä. Vähähiilitiekarttojen päivitykseen osallistuivat työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimana samat 14 toimialaa, jotka olivat mukana ensimmäisessä tiekarttaprosessissa. Työn tuloksia on hyödynnetty laajasti energia- ja ilmastostrategian sekä teollisuuspoliittisen strategian ja sen perusteella annetun valtioneuvoston selonteon valmistelussa.”
Kannustamme lausunnossamme jatkamaan yhteistoiminnallista työtä toimialojen kanssa, ja sitä kautta saavuttamaan strategialle lopputuloksen, joka vastaa suomalaisen elinkeinoelämän sekä EU- ja kansainvälisten energia- ja ilmastotavoitteiden mahdollisimman hyvää toteuttamista.
Vastuullisuus, uuden teknologian hyödyntäminen brown field- ja green field-investoinneissa ovat yritysten tätä päivää ja konkretiaa. Näin toimien yritykset ovat vaikuttaneet radikaalisti päästöjen pienentymiseen, luonnon monimuotoisuuden edistämiseen sekä tuottaneet kansantaloudellisia hyötyjä. Suomessa on arvioitu olevan yli 300 miljardin euron arvosta hankekehityksessä, suunnittelussa ja toteutuksessa olevia teollisia hankkeita ja niitä on myös valmistunut merkittävässä määrin eri toimialoille.
Kansallisilla toimilla poliittisilla päätöksillä voidaan vauhdittaa hankkeiden edistämistä, mutta myös hankaloittaa. Viimeaikaiset kokemukset vihreän siirtymän pilottien ja investointisuunnitelmien rahoituksista ja verovähennysmahdollisuuksista on otettu yrityksissä positiivisuudella vastaan – toki yksityiskohdissa vaikkapa investointien suuruusluokkien osalta on esitetty myös niiden tarkistamista alaspäin. Toisaalta viime aikoina ovat lukuisat merkittävät toimijat ottaneet voimakkaasti kantaa myös suunniteltuihin fiskaalisiin muutoksiin energia- ja mineraaliverotuksessa, ja niiden vaikutuksista kilpailukyvyn sekä suunnitteilla olevien investointien suhteen.
Poliittinen poukkoilu ei edistä pidemmän aikajänteen strategioiden toimeenpanoa, ja se on tärkeää huomioida myös tämän strategian viimeistelyssä. Muina julkisuudessakin esille nousseina esimerkkeinä voidaan nostaa hiilinielujen kasvattamisen ja metsäteollisuuden raaka-aineiden saamisen turvaamisen yhteensopivuus, tai päästökaupan suunnitteilla olevat muutokset ja sen vaikutukset mm. terästeollisuuden toimintaan ja investointeihin.
Energia- ja ilmastostrategian luonnoksessa on koottu kattavasti näkymää ja tavoiteasetantaa kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Lopulliseen muotoonsa edetessä ja siitä johtavissa toimenpiteissä tulee mielestämme jatkaa tiivistä yhteistyötä tiekarttatyössä olleiden toimialojen kanssa, jotta suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyky varmistetaan.
Rakentavin terveisin, Esa Pellikainen varatoimitusjohtaja Oulun kauppakamari
Kategoriat:Lainsäädäntö, Elinkeinoelämä, Ilmasto, Kilpailukyky, Investoinnit, Teollisuus, Energia