Viime viikkoina edes paikallisuutisissa ei ole voinut välttyä otsikoilta Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin määräämistä lisätulleista, EU:n ja muiden vastatoimista sekä tariffinkorotusten vaikutuksista kansainväliseen kauppaan ja erityisesti tavaraliikenteeseen.
Uusi Trumpin hallinto on heti käynnistänyt useita eri tullitoimenpiteitä mm. kauppataseensa hallitsemiseksi, tätä kirjoitettaessa viimeisimpänä teräs- ja alumiinituotteiden sekä autojen ja autonosien yleiset tullinkorotukset, ja alkuperämaakohtaisesti muun muassa EU:n alkuperää oleville tuotteille määritellyt uudet tullitasot (nk. ”Reciprocal Tariff Policy”). Myös Yhdysvaltojen ulkopuoliset alueet ja valtiot ovat jo osittain ryhtyneet määrittämään vastatoimia, kuten väliaikaisia lisätulleja tietyille tuotteille. Nämä kehitykset ovat merkittävästi lisänneet yritysten epävarmuutta tavaroiden kansainvälisen kaupan kustannuksista, ja tavaroista kannettaviin tulleihin (sekä muihin tuonti- ja vientivelvoitteisiin ja -rajoituksiin) onkin nyt syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Muutoksilla on vaikutuksia paitsi Yhdysvalloissa toimiville ja Yhdysvaltoihin kauppaa käyville yrityksille, vähintäänkin välillisesti myös laajemminkin, myös Euroopassa paikallisemmin toimiville yrityksille. Esimerkiksi EU:n asettamat vastatoimet Trumpin määräämille tullinkorotuksille voivat nostaa Suomeenkin tuotavien tavaroiden tulleja, ja muutokset voivat vaikuttaa laajemminkin muun muassa kansainvälisen kaupan toimitusketjuihin ja investointeihin.
”Trumpin tariffit” ovat ylipäänsä omiaan muistuttamaan, että tulleilla, tulliasioiden ja toimitusketjujen hallinnoinnilla voi olla merkittäviäkin taloudellisia vaikutuksia myös yritystasolla. Kansainvälisen kaupan ja erityisesti tulliasioiden hallinnointiin liittyy paljon huomioitavia asioita, joilla esimerkiksi yrityksen tullikustannuksia voidaan paremmin ennakoida ja kontrolloida. Usein tulliasioiden tarkemmassa läpikäynnissä paljastuu myös jopa merkittäviä säästö- ja palautusmahdollisuuksia. Kokonaisuudessa on hyvä huomioida myös kansainvälisen kaupan erinäiset veronäkökohdat, mahdolliset alueelliset tuet ja avustukset sekä tavarakauppaa koskevat ESG-velvoitteet, kuten esimerkiksi hiilirajamekanismi CBAM.
Tavaroiden tullikustannukset määräytyvät pääasiassa kolmen seuraavan tekijän perusteella: (1) tavaroiden tullinimike ja tullinimikkeelle määrätty yleinen tullitaso, (2) alkuperämaa, ja erityiset tullitasot yleisen alkuperän tai nk. etuusalkuperän perusteella, ja (3) sovellettava tullausarvo.
- Tavaran nimikeluokittelu perustuu yleisesti ottaen tuontialueella sovellettavaan lainsäädäntöön tavaranimikkeistöstä, nimikkeistön luokittelusääntöihin sekä tarkentaviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeistuksiin luokittelusta. Nimikeluokittelu edellyttää usein sekä tuotteiden että lainsäädännön hyvinkin tarkkaa läpikäyntiä, luokitteluihin liittyy myös tulkinnanvaraisia kysymyksiä ja virheluokittelut vaikuttavat jopa merkittävästi tullitasoihin ja muihin tuontivelvoitteisiin, kuten CBAM-kustannuksiin. Esimerkiksi EU:ssa nimikeluokitteluun on mahdollista hakea viranomaisilta sitovaa tariffitietoa.
- Tullilainsäädännössä määritellään sekä tavaroiden yleinen alkuperä, että etuuskohteluun oikeuttava alkuperä, joiden määrittelysäännöt, dokumentointivaatimukset ja käyttötarkoitus poikkeavat toisistaan. Yleisen alkuperän perusteella tuotteisiin voidaan soveltaa esimerkiksi erityisiä polkumyyntitulleja ja erityisvaatimuksia, kun taas etuusalkuperää käytetään yleensä vapaakauppasopimusten mahdollistamien tullietuuksien soveltamiseksi. Tullilainsäädännössä ja vapaakauppasopimuksissa määritellään tarkemmin säännöt näiden alkuperätietojen määrittämiseksi. Esimerkiksi tuotannon jakautuessa eri maissa toteutettaviin vaiheisiin, on alkuperäsääntöihin kiinnitettävä erityistä huomiota.
- Tuontitullit ovat pääasiassa arvoperusteisia, eli tullien määrä on X % tavaroiden tullausarvosta. Myös sovellettavan tullausarvon määrittely perustuu tarkempaan (pakottavaan) sääntelyn, jonka perusteella määritellään muun muassa sovellettava tullausarvomenetelmä (esim. kauppa-arvo, laskennallinen arvo), tullausarvon määrittämishetki (esim. last sale for export tai first sale for export) ja tullausarvoon sisällytettävät erät (mahdollisesti mm. kuljetuskustannukset ja rojaltit).
Mainittujen tekijöiden lisäksi tullikustannuksiin vaikuttavat myös muun muassa erityisten tullivapautusten ja tullin erityismenettelyjen (tullisuspensioiden) soveltaminen. Oleellista on myös toki muun muassa sen määrittäminen, kuka toimitusketjussa toimii tuojana ja viejänä, ja vastaa näin ollen tullivelvoitteista sekä mahdollisista jälkikantoriskeistä.
Tulliasioiden hallinnoinnissa yrityksille aiheuttaa haasteita usein se, että esimerkiksi tuontitullausten hoitaminen voi olla ulkoistettua, eikä yrityksen sisällä ole ainakaan riittävää näkyvyyttä tuonti- ja vientivirtoihin ja tullikustannuksiin. Nyt, tullien merkitysten korostuessa, olisi kuitenkin hyvä hetki kartoittaa tilannetta, suunnitella ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tulliasioiden päivittämiseksi. Tarjolla on myös esimerkiksi erilaisia tullianalytiikkapalveluja, joiden avulla tulliasioiden läpinäkyvyyttä saadaan lisättyä myös esimerkiksi yrityksen taloushallintoon, lakiosastolle ja yritysjohtoon.
Kirjoittaja: Senior Manager Juuso Stenius, EY Advisory Oy
Indirect Tax, Global Trade and Sustainability
+358 40 773 6337, juuso.stenius(at)fi.ey.com
—————————————————
Kauppakamarin huomio: Tämän tiedotteen julkaisemisen jälkeen Yhdysvaltain lähes kaikille maailman maille asettamista mittavista tuontitulleista suurin osa asetettiin 90 päivän tauolle. Ne ehtivät olla voimassa keskiviikon ajan.
