EU-vaalit käytiin, ja uusia, osa kokeneita poliitikkojamme, aloittaa ”meppeinämme”. Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi terävämpää ja ennakoitavampaa toimintaa EU:ssa. Tämä on hyvä perusta myös aloittaville Suomen Europarlamentaarikoille. Heidän tehtävänsä on mielestäni olla Suomen edustajia ja ajaa työssään ennen kaikkea Suomelle tärkeitä asioita, vaikka kaikki eivät hallituspuolueista olekaan. Kyllä kaikille jää varmasti ”varaa” edistää myös omia ideologisia asioita riittävästi.
Päätöksenteon pitäisi EU:ssa ja Suomessa olla pitkäjänteisestä, ennakoitavaa ja yli vaalikausien etenevää. Euroopan kilpailukyky ja riittävä huoltovarmuus globaalissa tarkastelussa tulee varmistaa, oli sitten kyse ilmastopolitiikasta, raaka-ainepolitiikasta, työvoima-, koulutus- ja tutkimuspolitiikasta, sisämarkkinoista, energiapolitiikasta tai investointi- ja teollisuuspolitiikasta. Turha hallinto ja byrokratia sekä säännöstelyn lisääminen ei kilpailukykyä lisää. Liiallinen päätösten yleistäminen ei ole toivottavaa, koska kukin maa on sekä maantieteellisesti, logistiikaltaan, ympäristöltään, demografialtaan ja kulttuuriltaan omanlaisensa. Kullakin maalla pitää olla mahdollisuus strategisesti tärkeissä asioissa myös omaan päätöksentekoon ja harkintaan EU-linjausten implementoinnissa.
Talouden pyörien pyöriminen pitää varmistaa ja luottaa siihen, että sieltä kautta se EU ja valtiotkin tienaavat. Toisaalta tarvitaan pitkäjänteistä rakennemuutostyötä, jonka avulla julkisen sektorin työtaakkaa kansalaisten palveluissa voidaan hoitaa monikanavaisesti yhdessä yksityisen sektorin kanssa kustannustehokkaammin.
Suomi kaipaa investointeja ja rakentamista. Investointeja on tämänkin vuoden aikana toki julkistettu ja rakenteilla, mutta paljon olisi tehtävissä uusien investointien vauhdittamiseksi. Sujuvoittamista voidaan lisätä sekä teollisissa investoinneissa että asuntorakentamisessa sekä työvoimaan liittyvissä lupaprosesseissa.
Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on syntymässä hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti Suomelle teollisuuspoliittinen strategia sekä Pohjoisen ja Itä-Suomen ohjelmat. Niistä, ja monista muista tekeillä olevista selvityksistä saavat nyt aloittavat mepit hyvää pohjatietoa Suomen asioiden ajamiseen EU-vaikuttamisessa. Elinkeinoelämä on monissa työryhmissä vahvasti mukana ja elinkeinoelämän ääntä kannattaa kuulla. Yritykset tienaavat Suomelle ja Euroopalle. Sen jälkeen on jaettavaa hyvinvointipalveluiden kehittämiseen.
Kirjoittaja:
Esa Pellikainen, varatoimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
