Kansallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on ollut juuri lausuntokierroksella. Lausuntoluonnos hahmottaa visiota vuoteen 2050 asti ja linjaukset määrittävät muun muassa Väyläviraston investointiohjelman sisältöjä.
Strategiset linjaukset ja alueelliset painotukset
Liikenne 12 -suunnitelman strategiset linjaukset ovat lähtökohtaisesti hyviä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kehittämisen kannalta. Suunnitelman kolme päätavoitetta — toimivuus, turvallisuus ja kestävyys — vastaavat alueen tarpeita, mutta niiden käytännön toteutusta on vahvistettava.
Alueellisen kehityksen varmistamiseksi suunnitelman linjausten tulee näkyä konkreettisesti valtion väyläverkon investointiohjelmassa. Pohjois-Suomen osalta liikennejärjestelmän kehittäminen on elintärkeää teollisuuden, viennin ja luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen kannalta.
Liikennejärjestelmän keskeiset kehittämistarpeet
Päärata ja valtatie 4: Suunnitelmavalmiuden nostaminen ja kapasiteetin parantaminen ovat ensisijaisia tavoitteita. Molemmat ovat osa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ydinverkkoa ja ydinverkkostatuksen pitäisi näkyä vahvemmin tulevissa suunnitelma- ja investointipäätöksissä.
Itä-Suomen raideliikenne: Karjalan ja Savon ratojen kuljetuskapasiteetin lisääminen parantaa logistiikan joustavuutta koko maassa.
Satamayhteydet: Oulun ja Kemin satamien kehittäminen sekä niiden kytkentä pääväyliin tukee vientiteollisuuden kilpailukykyä.
Lentoliikenne ja saavutettavuus: Lentoliikenteen merkitys harvaan asutun alueen saavutettavuudelle on kriittinen. Lentoliikenteelle pitääkin laatia pitkän aikavälin strategia, joka huomioi elinkeinoelämän tarpeet ja tukee alueiden kansainvälistä yhteyksien ylläpitoa. Kolmen tunnin saavutettavuustavoitteesta ei pidä luopua ja strategisesti tärkeitä lentoasemien määrittely on tarpeetonta ennen kuin lentoliikenteen pitkän aikavälin strategia on laadittu.
Perusväylänpidon ja väylien kehittämisen rahoitus
Perusväylänpidon rahoituksen nosto on tervetullut, mutta korjausvelan purkaminen on aloitettava viipymättä, eikä vasta vuodesta 2029 alkaen. Tieverkoston ja siltojen kunnolla on suora vaikutus alueen yritysten kuljetusketjuihin ja vientimahdollisuuksiin.
Kehittämiseen kohdistuva rahoitus on suunnitelmaluonnoksessa tasoltaan todella vaatimatonta, mikä uhkaa pohjoisen taloudellisen kasvun potentiaalia. Teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeiden huomiointi pitää näkyä kehittämishankkeiden rahoituksesta päätettäessä. Joustavat rahoitusmallit ovat hyvä ja kannatettava asia ja ne mahdollistavat suurinvestointien toteutuksen ja edistävät alueellista kasvua.
Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset
Suunnitelman ympäristötavoitteet ovat kannatettavia. Pohjois-Suomessa tämä tarkoittaa käytännössä:
- Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon laajentamista
- Rautateiden sähköistyksen edistämistä
- Kestävien kuljetusratkaisujen integrointia teollisuuden logistiikkaan
Yhteenveto ja jatkoaskeleet
Pohjoisen Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen vaatii pitkäjänteistä, aluelähtöistä suunnittelua sekä nopeampaa suunnitteluprosessia. Toteutus edellyttää sitoutunutta rahoitusta kansallisella tasolla ja aktiivista vuoropuhelua paikallisten toimijoiden kanssa — jotta alueen kilpailukyky, kasvu ja huoltovarmuus voidaan taata.
Kirjoittaja: Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
