Alkuvuoden aikana useat suomalaisyhtiöt ovat saaneet Verohallinnolta selvityspyynnön koskien ulkomaisille emoyhtiöille jaettujen osinkojen verokohtelua. Pääosin selvityspyynnöt koskevat suomalaisyhtiöiden toisessa EU-valtioissa asuvalle emoyhtiöilleen maksamia osinkoja, jotka osingon jakanut yhtiö on vapauttanut Suomen lähdeverosta niin sanotun emo-tytäryhtiödirektiivin nojalla.
Emo-tytäryhtiödirektiivin mukaan osinko, jonka yhtiö maksaa toisessa EU-valtiossa asuvalle emoyhtiölleen, voidaan vapauttaa lähdeverosta tiettyjen edellytysten täyttyessä. Mikäli edellytykset eivät täyty eikä muuta perustetta osingon vapauttamiselle lähdeverosta ole (esim. soveltuva verosopimus), tulisi osingoista periä joko 20 % tai 30 % lähdevero ja tilittää tämä Verohallinnolle. Verohallinto onkin siis ryhtynyt tutkimaan, täyttyvätkö edellytykset lähdeverovapauden soveltamiseen vai onko lähdeveroetuja mahdollisesti myönnetty perusteetta, jolloin lähdevero määrättäisiin maksettavaksi.
Osingonmaksajan velvollisuus periä lähdevero
Soveltuvan lainsäädännön mukaan suorituksen maksaja on velvollinen perimään lähdeveron rajoitetusti verovelvolliselle maksamastaan osingosta. Maksaja voi soveltaa esim. emo-tytäryhtiödirektiiviin tai verosopimukseen perustuvaa veroetua ja jättää lähdeveron perimättä vain, jos maksaja on varmistunut, että säädetyt edellytykset lähdeverovapaudelle tai alhaisemmalle lähdeverokannalle täyttyvät. On siis maksajan vastuulla arvioida ja varmistaa, onko sen ulkomailla asuvalle osingonsaajalle tehdystä suorituksesta pidätettävä ja tilitettävä Suomen veroa. Osinkojen lisäksi lähdevero voi soveltua myös muihin ulkomaisille saajille tehtäviin maksusuorituksiin.
Jos vero on jäänyt perimättä maksajan laiminlyönnin takia, maksaja on vastuussa perimättä jääneestä verosta. Perimättä jäänyt vero määrätään osingon maksajan suoritettavaksi, ellei maksaja osoita toimineensa huolellisesti niin, että ei voida katsoa olevan kyse sen laiminlyönnistä. Maksajan tulisikin siksi ennen osingon tai muun suorituksen maksamista ulkomaiselle saajalle varmistua siitä, tulisiko suorituksesta periä lähdeveroa ja dokumentoida perusteet lähdeveroedun soveltamiselle.
Lisääntynyt huomio osinkojen lähdeverotukseen
Verohallinnon selvityspyynnössä yhtiöiltä pyydetään lisätietoja sen selvittämiseksi, täyttyvätkö emo-tytäryhtiödirektiiviin tai verosopimukseen perustuvan edun soveltamisedellytykset, sekä myös nimenomaisesti siitä, miten osingonmaksaja on varmistanut näiden soveltamisedellytysten täyttymisen ennen osingonmaksua. Mahdollisiin selvityspyyntöihin on tärkeää vastata huolellisesti, mutta tämän lisäksi yhtiöiden on hyvä varmistaa, että niillä on käytössä riittävä prosessi tekemiensä maksujen lähdeverokohtelun arviointiin.
Verohallinnon osinkoja koskevien selvityspyyntöjen taustalla on EU-tuomioistuimen ratkaisut koskien Tanskan lähdeverotusta, joissa on katsottu, että direktiiviin perustuvat lähdeveroedut voidaan evätä, mikäli taustalla on keinotekoisia, pelkästään veroedun saavuttamiseen pyrkiviä rakenteita, eli käytännössä esimerkiksi sellaisia yhtiörakenteita, joissa EU:n ulkopuolisen osakkeenomistajan ja sen EU-maassa sijaitsevan tytäryhtiön väliin on keinotekoisesti sijoitettu EU-valtiossa sijaitseva yhtiö, joka nimellisesti mahdollistaa edullisemman lähdeverokohtelun.
Verohallinnon selvityspyynnöt ovat osoittaneet, että kaikilla yhtiöillä ei ole ollut varmuutta osinkojen lähdeveroetujen soveltumisedellytysten täyttymisestä tai riittäviä prosesseja, joiden avulla soveltumisedellytysten täyttymisestä on pystytty varmistumaan. Myös dokumentoinnissa esiintyy puutteita. Yhtiöiden onkin suositeltavaa kiinnittää edellä mainittuihin asioihin huomiota, ja hoitaa velvollisuutensa kuntoon mahdollisten maksuvelvollisuuksien ja laiminlyönneistä aiheutuvien sanktioiden välttämiseksi.
Kirjoittaja: Hanna-Leena Rissanen, Senior Manager, Private Tax / Business Tax Services, EY Advisory Oy,
p. +358 45 260 5946, Hanna-Leena.Rissanen(at)fi.ey.com
www.ey.com
