Pohjoisessa Suomessa eletään talven parhaita aikoja. Huhtikuun puolivälissä hanget hohtavat ja aurinko jo lämmittää. Luonto näyttää parastaan, mutta vain sangen harva kansainvälinen matkailija on tästä nauttimassa.
Polarisaatiokehitys haastaa matkailuakin. Kulunut talvi on ollut eriskummallinen, ja sään ääri-ilmiöiden ohella keskusteluun ovat nousseet myös matkailun ääri-ilmiöt. Rovaniemen lentokentän joulukuun ruuhkissa matkustajat joutuvat jo jonottamaan ulkona, lyhytvuokrauksen pelisääntöihin on hankala löytää toimivia ratkaisuja, ja hetkien liikaturismissa pahoittuvat paikallistenkin mielet.
Pohjoisessa Suomessa lähes koko elämänsä eläneen silmin kansainvälisen matkailun kehitys näyttää erikoiselta. Vetovoimasta merkittävä osa perustuu satuolentoon ja matkailijat tulevat alueelle hetkinä, jolloin talvi näyttää huonoimmat puolensa. Jos vuodenaikaa joulukuun alussa vielä talveksi voi kutsua. Ilmaston lämpeneminen ei tule helpottamaan tätä yhtälöä. Katseet on siis syytä kääntää vuodenkierron muihin kuukausiin.
Keväisten hankikelien ohella sitä toivoo, että mahdollisimman moni kansainvälinen matkailija tulisi ihastelemaan myös keskikesän yötöntä yötä sekä syyskesän ruskaa parhaine revontulineen. Ennen kaikkea ekologisesti kestävällä tavalla ihastelemaan sitä aitoa luontoa, jonka takia niin moni meistä pohjoisen ihmisistä ei edes harkitse täältä milloinkaan pois muuttavansa.
Matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen on ratkaisu välttää voimakkaasti kasvavien matkailijamäärien aiheuttamat ylilyönnit. Kun matkailijamäärät ovat viime vuosina muutaman kuukauden sydäntalven aikana kasvaneet paikallisesti jopa 30 prosenttia, on moni yrittäjä uskaltanut tehdä isojakin investointeja tulevaisuuden kasvuun vastatakseen.
Investointien kasvu ja kehittyminen on ensiarvoisen tärkeää. Nyt on vähintään yhtä tärkeää, että lumettoman kauden matkailun kansainvälistyminen onnistuu polarisaatiokehitystä hillitsemään. Hyviä ennusmerkkejä on tältä osin ilmassa. Kansainvälinen ympärivuotinen saavutettavuus paranee lisääntyvillä reitti- ja charterlennoilla. Ja syitä tulla on aktiviteettienkin osalta vuosi vuodelta enemmän.
Sesonkiluontoinen ajattelutapa on edelleen tietynlainen hidaste lumettoman kauden matkailun kehityksessä. Mielenkiintoista onkin nähdä, että kuka isompi toimija lähtee haalimaan markkinaa pitäen lumetonta aikaa pääsesonkinaan.
Kirjoittaja: toimitusjohtaja Harri Lämsä, Koillismaan osuuskauppa,
Koillismaan kauppakamariosaston puheenjohtaja
