Suomessa käydään tällä hetkellä laajaa keskustelua valtion haastavasta taloudellisesta tilanteesta ja meidän jokaisen maksamien veroeurojen kohdennuksesta. Myös koulutus on noussut tässä yhteydessä yhdeksi merkittäväksi keskustelun kohteeksi, sillä onhan globaalisti tarkasteltuna Suomen kilpailukyvyn ydin ollut vahva julkisin varoin tuotettu koulutus aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen asti. Joulukuussa julkaistun PIAAC – kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen tulokset olivat Suomen kannalta mairittelevia.
Tutkimuksen mukaan Suomen aikuisväestö eli 16 – 65 -vuotiaat ovat kaikissa tarkastelukohteissa ykkössijalla. Suomalaisten aikuisten lukutaito sai tutkimuksessa kärkipisteet, Japanin ja Ruotsin ollessa seuraavina. Suomi oli kärjessä myös numerotaidoissa, muun kärkiviisikon ollessa Japani, Ruotsi, Norja ja Alankomaat. Tutkimuksen kolmannen osa-alueen eli ongelmanratkaisutaidon kärkisijan Suomi jakoi Japanin kanssa. Suomalainen osaaminen on edelleen arvossaan ja näiden osaajien avulla suomalainen yhteiskunta pyörii.
Miltä tilanne näyttäytyy sitten Raahen seutukunnan näkökulmasta? Viimeisimmän Raahen seudun kehityksen julkaiseman yritysbarometrin mukaan alueen yritysten liikevaihdon kasvuodotukset ovat laskeneet hieman edellisvuodesta. Liikevaihdon kasvuodotuksia on toimialoista eniten palvelu-, metalli- ja konepajateollisuuden sekä maa-, metsä- ja kalatalouden toimialoilla. Kotimaan myynnin ja kannattavuuden näkymät ovat edellisvuotta positiivisemmat ja niiden vahvistumista odottaa 35 prosenttia vastaajista. Toisaalta viennin kasvuun uskoo ainoastaan viisi prosenttia vastanneista.
Kasvun edellytyksenä nähdään ennen kaikkea osaamiseen ja rekrytointeihin, markkinointiin ja uusiin tuotteisiin / palveluihin panostaminen. Tärkeimmäksi kasvun moottoriksi kyselyssä nousee henkilöstön osaamisen kehittäminen. Yli 40 prosenttia vastaajista näkee, että henkilöstön osaamisen kehittämisellä on merkittävin rooli yrityksen kasvussa ja kehittymisessä. Edellisvuoteen verrattuna osaamisen kehittämisen merkitys nousi seitsemän prosenttia. Osaavan työvoiman merkitys nousee esille myös kasvun esteitä pohdittaessa.
Merkittävimpänä kasvun esteenä yritykset näkevät edellisvuoden tavoin yleisen maailmanpoliittisen tilanteen, lisäksi työssä jaksamisen sekä osaavan työvoiman saatavuuden. Mitä osaajia kyselyn mukaan sitten tarvitaan eniten? Kärkikolmikossa ovat rakennusalan, tuotannon ja logistiikan osaajat. Seuraavaksi eniten tarvetta on ajoneuvo- ja raskaan kaluston korjaus- ja huolto-osaamiselle, ravintola- ja cateringalan sekä kaupan- ja palvelualojen osaajille. Myös konepaja ja kunnossapidon sekä taloushallinnon tekijät nousevat esille. Unohtamatta vihreään siirtymään liittyviä osaajatarpeita, kuten aurinko-, bio- ja tuulivoima, akkuteollisuus, vetytalous jne. Nämä kaikki ovat aloja, joita koulutetaan ammatillisessa koulutuksessa.
Samaan aikaan, kun ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikattiin kuluvalle vuodelle n. 130 miljoonaa euroa, osoittaa tämä yllä esitetty alueellinen otanta selkeästi, mikä on tämän päivän työelämän ja yrittäjien työvoiman todellinen tarve. Työnantajia ja työntekijöitä edustavat järjestöt sekä kaikki merkittävät yritys- ja elinkeinoelämän järjestöt ovat lausuneet yhtenä rintamana vahvan ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen ja alueellisen säilyttämisen puolesta. Valtion haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta ja juuri siitä syystä koulutukseen panostaminen kannattaa. Elinvoima kehittyy hyvinvoivien, menestyvien ja kasvua tavoittelevien yritysten ansiosta. Kasvavat yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa.
Paikallista yrityselämää palvelevat osaajat koulutetaan alueen oppilaitoksissa hyvän ja toimivan oppilaitosten ja työelämän vuoropuhelun tuloksena. Jokainen meistä ymmärtää näinä aikoina veroeurojen tarkan kohdentamisen merkityksen. Mutta ei sovi unohtaa, että Suomi elää yrityksistä, yritykset elävät osaajista ja korkea osaaminen ja koulutuksen taso on ollut aina Suomen merkittävin kilpailuetu. Puoliväliriihen lähestyessä on jokaisen päättäjän esitettävä itsellensä kysymys; mikä on koulutukseen tehtävä investointi tai kouluttamattomuuden hinta Suomen tulevaisuuden näkökulmasta?
Kirjoittaja: Jaana Ritola, Koulutuskuntayhtymä Brahen johtaja ja rehtori, Raahen kauppakamariosaston puheenjohtaja.
