Visit Finlandin budjettiin suunnitellut leikkaukset puhututtavat juuri nyt matkailutoimialaa. Vaikka kaikki järkevät keinovalikoimat on käytettävä Suomen talouden kohentamiseksi, niin kipeää ottaa ajatus jo valmiiksi vaatimattoman kansainvälisen markkinoinnin resurssien merkittävästä pienentämisestä. Matkailu on vientiala, joka nimenomaan voi tuoda kaivattua talouskasvua. Suomen matkailumarkkinointi rakentaa samalla koko maakuvaamme ja tuo kansainvälisen näkyvyyden hyötyjä useille toimialoille.
Vakavana riskinä on, että Suomen matkailu tulee menettämään kilpailukykyään tilanteessa, jossa meillä olisi muutoin erinomaiset mahdollisuudet voittaa markkinaa. Matkailupotentiaali kotiutuu hitaammin, yritysten on sidottava yhä enemmän sesonkiluonteisen liiketoimintansa pääomia Suomen kansainvälisen tunnettuuden edistämiseen ja yhteisvaikutukseltaan matkailuinvestoinnit palveluinfraan hidastuvat. Ei hyvä! Pärjätäksemme pohjoismaisille kilpailijoille, on toimialamme aktiivisesti etsittävä uusia keinoja varmistaakseen riittävä näkyvyys kansainvälisillä kauppapaikoilla. Matkailuvientimme tarvitsee kasvun toteuttamiseen riittävät resurssit ja Visit Finlandin rahoituksen turvaaminen on tässä keskeinen tekijä.
Asialla on merkitystä esimerkiksi Kalajoen matkailukeskukselle, vaikka se onkin vielä tällä hetkellä pääosin kotimaisen markkinan suosittu kohde. Kotimaasta jaettava kokonaismarkkina on suhteellisen pieni, suhdanneherkkä ja sesongit lyhyitä. Kotimaan kilpailukyvyn vahvistamisen lisäksi kansainvälisen kasvun tavoitteleminen on välttämätöntä – ja potentiaaliahan on. Kun kohteen tunnettuus maailmalla on vähäinen, huomiokynnyksen ylittäminen edellyttää suurempaa panostusta.
Visit Finlandin mahdollistamat markkinointitapahtumat ovat erittäin tärkeitä uusille nouseville kohteille, jotka tavoittelevat kansainvälisiä kontakteja.
Kun osa Eurooppaa lämpenee lomakausina sietämättömiin lukemiin, on arktisella rannikkoalueellamme tarjota kiinnostavia matkakohteita, jotka ovat ”cool”. Valkeat kesäyöt, tunnelmalliset auringonlaskut, sateen jälkeinen metsän raikkaus ja peilityyni aava meri. Puhdas ilma, vastapyydetty savusiika ja paikallisen ihmisen kanssa jutustelu hänen kotonaan – esimerkiksi edellämainituista rakentuu alueemme vetovoima. Kaikesta tästä kansainvälinen matkailija on valmis maksamaan hyvän hinnan, sillä kyseessä on ainutlaatuinen elämys.
Ensin on kuitenkin voitettava asiakkaiden huomio erittäin kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Se maksaa rahaa ja ottaa aikaa. Suomeen suuntautuvista matkoista kiinnostuneen matkanjärjestäjän ensikohtaamisesta ensikauppaan aikajänne voi olla kolmekin vuotta.
Kansainväliseen matkailuun panostaminen kannattaa, sillä onnistuminen palkitaan aluetalouteen monella tapaa. Syntyy matkailutuloa, työllisyyttä ja elinvoimaa. Kansainvälinen matkailu lisää ympärivuotisuutta ja viipymää, tasaa suhdannevaihteluita ja mahdollistaa myös päivävierailut matkailukeskuksen ulkopuolisiin pienempiin ihastuttaviin lähikohteisiin. Matkailupalvelut tuotetaan ja kulutetaan paikallisesti, joten työpaikat ja kerrannaisvaikutukset syntyvät paikallistalouteen.
Matkailuyritysten ja -alueiden yhteistyön tiivistäminen on yksi keino resurssien tehokkaaseen kohdentamiseen. Alkuvuodesta käärimme hihat Kalajoen matkailukeskuksen ja kumppaneidemme kanssa. Lanseerasimme Visit Arctic Coast -markkinointiyhteistyön. Lähestymällä kansainvälisiä ammattiostajia yhtenäisellä brändillä olemme saaneet jo merkittävän määrän erinomaisia tapaamisia.
Lisäksi Suomen ja Ruotsin rannikon matkailukaupungeilla on käynnissä myös iso Interreg Aurora -rahoitteinen matkailunkehittämishanke, Bothnian Coastal Route. Sen yhtenä keskeisenä teemana on kestävä matkailu. Yhteistyötä koko rannikkoalueen tunnettuuden edistämiseksi parhaimmillaan.
Markkinointirahoituksen lisäksi haasteena on saavutettavuus. Jotenkin tänne olisi matkailijan myös sujuvasti päästävä. Silläkin saralla tekemistä riittää. Rannikkomme saavutettavuuden osalta on Oulun toimijoiden johdolla saavutettu erinomainen tulos, suora ympärivuotinen Lufthansan lentoyhteys München – Oulu. Tätä reittiä voivat hyödyntää useat matkailualueet. Samaan aikaan raideliikenne kasvaa ja myös sen merkitys on syytä huomioida tulevissa saavutettavuuden ja matkaketjujen kehittämishankkeissa.
Kirjoittaja:
Janne Anttila
Kalajokilaakson kauppakamariosaston puheenjohtaja
