Ikäjohtamisen merkitys kasvaa työpaikoilla

Mari Viirelä, palvelusektorin johtaja, Oulun kauppakamari

Suomessa väestön ikääntyminen on väistämätön tosiasia, ja meidän on löydettävä keinoja hyödyntää eri sukupolvien vahvuuksia ja arvoja työelämässä. Tällä hetkellä yli 55-vuotiaita on työpaikoilla tuplasti enemmän kuin vuosituhannen alussa. Työuria halutaan pidentää molemmista päistä. Tämä tarkoittaa, että tarvitsemme työyhteisöjä, joissa eri-ikäiset työntekijät voivat menestyä ja tukea toisiaan. Ikäjohtaminen työyhteisöissä tarkoittaakin eri ikäisten ja eri elämänvaiheessa olevien tarpeiden ymmärtämistä ja niihin pohjautuvaa johtamista.

On harmillista, että kaksi kolmesta työnantajasta ummistaa silmänsä siltä tosiasialta, että työurat tulevat pidentymään. Tutkimusten mukaan työmarkkinoilla on edelleen nähtävissä haluttomuutta palkata yli 55-vuotiaita, vaikka yritys kärsisi rekrytointivaikeuksista. Suomalaisten työhyvinvoinnin kehittymisestä väestössä ja eri työntekijäryhmissä kartoittava Miten Suomi voi -tutkimus osoittaa, että yli 55-vuotiailla on vähemmän mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja kuin muilla ikäryhmillä. Myös tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvat poissaolot ovat vähentyneet aiempiin vuosiin verrattuna.

Samaisen tutkimuksen mukaan yli 55-vuotiaat kokevat työuupumusta muita vähemmän. Tutkimus on myös osoittanut, että työn imu vahvistuu mitä kokeneempi työntekijä on kyseessä. Kun vielä tiedetään, että varttuneet työntekijät ovat sitoutuneita, eivätkä ole yhtä alttiita vaihtamaan työpaikkaa nuorempiin työntekijöihin verrattuna, niin pelkästään uuden henkilön rekrytointikulut voivat tuoda sievoisen säästön yritykselle. Nykyisen hallituksen toimet auttavat myös ikäsyrjintää vastaan. Vuoden alusta voimaanastunut laki kannustaa yrityksiä palkkaamaan konkareita laskemalla merkittävästi kustannuksia mahdollisen työkyvyttömyyden kohdalla.

Eri sukupolvien tarpeiden ja arvojen yhteensovittaminen on ratkaisevaa työpaikkojen menestyksen kannalta, kun työpaikoilla voi olla jopa neljän eri sukupolven edustajia. Nuoremmat työntekijät arvostavat usein joustavuutta, mahdollisuutta kehittyä ja tasapainoa työn sekä vapaa-ajan tai pienimuotoisen yrittämisen välillä. Ikääntyneet työntekijät saattavat puolestaan arvostaa ennakoitavuutta, turvallisuutta ja mahdollisuutta käyttää kokemustaan merkityksellisissä tehtävissä. Työpaikkojen on löydettävä keinoja tarjota kaikille sukupolville tärkeitä asioita, esimerkiksi joustavien työaikojen, etätyömahdollisuuksien ja elinikäisen oppimisen kautta. Mukautuva työelämä onkin avainasemassa työurien pidentämisessä. Yritysten kilpailukyky ei kestä motivoituneen, sitoutuvan, tuottavan ja osaavan työntekijäjoukon ohittamista.

Mari Viirelä, palvelusektorin johtaja, Oulun kauppakamari

Kategoriat:Kilpailukyky, Työelämä, Mielipide, Työvoima, Rekrytointi, Elinkeinoelämä