Kauppalehti nosti pääkirjoituksessaan 25.6. esille pienten, 1–4 hengen yritysten rahoituksen saamisen vaikeuden. Tämä on viesti, joka tulee säännöllisesti vastaan täällä pohjoisessa. Tilannetta ei edesauta, jos yritys sijaitsee kasvukeskusten ulkopuolella tai jos toimialan riskiluokitus on korkea, kuten esimerkiksi maataloudessa on.
On ymmärrettävää, että pankkien on noudatettava regulaatiota, mutta samaan aikaan olemme tilanteessa, jossa maatalous – huoltovarmuuskriittinen toimiala, on todellisten haasteiden edessä, jos tilojen toimintaa halutaan kehittää ja kasvattaa. Maataloustoimialan moninaiset haasteet näkyvät esimerkiksi jauhelihan saatavuuden rajoitteina kauppojen hyllyillä. Jos toimialan kehittämiseen saatavilla oleva rahoitus supistuu olemattomaksi, ovat seuraukset koko maan elinvoimalle negatiiviset.
Ruuasta puhuttaessa on hyvä muistaa, että ilman sitä emme tulisi toimeen. Tosiasia on, että ilman kotimaista ruokaa Suomen bruttokansantuote olisi lähellä nollaa. Maatalousyrittäjät ovat tärkeä lisä pienten paikkakuntien elinvoimaisuudelle, ja ruoka-alan, eli maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemistoiminnan, vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä. On laskettu, että maataloustoimiala tuottaa noin 3,3 miljardin euron arvonlisäyksen Suomen kansantalouteen.
Rahoituksen saamisen vaikeudet heijastuvat negatiivisesti sukupolvenvaihdoksiin ja yrityskauppoihin yli toimialarajojen. Kun rahoitusta ei ole saatavilla, jää monella yrityksellä sukupolvenvaihdos tekemättä tai viivästyy merkittävästi. Tämä puolestaan johtaa siihen, että elinkelpoisia yrityksiä joudutaan ajamaan alas tai myymään ulkopuolisille, joilla ei välttämättä ole paikallista sitoutumista tai kehittämisintressiä. Yrityskauppojen vaikeutuminen estää paitsi yrittäjien eläköitymistä, myös uusien yrittäjien tuloa markkinoille.
Pienten yritysten rahoituksen puute ei siis ole vain yksittäisten yrittäjien ongelma, vaan koko yhteiskunnan kysymys. Elinvoima syntyy ihmisistä, joilla on mahdollisuus rakentaa omaa elämäänsä ja liiketoimintaansa omassa kotikunnassaan. Kun rahoitusratkaisut keskittyvät suurten toimijoiden ympärille ja painottuvat kasvukeskuksiin, menetetään paljon potentiaalia, joka lepää pienten toimijoiden käsissä.
Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
Hanne Aho, MTK Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja
