Hallitusohjelmaa ruoditaan parasta aikaa eri näkökulmista ja hyvä niin, demokratia toimii. Isoin tavoite, valtion talouden kuntoon laittaminen, on Suomen kannalta elintärkeä. Julkisen talouden on sukupolvien yli menevänä asiana oltava tasapainossa, ja sen avulla mahdollistetaan hyvinvointivaltion palvelut. Vuoden 2024 budjetissa tulee ensimmäistä kertaa näytön paikka uudelle hallitukselle ja se julkistettaneen perinteisesti syyskuun puolella.
Aktiivisuuden ja kasvun eväitä löytyy
Ensimmäiseltä erinomaiselta kirjaukselta kuulostaa pohjoisen ohjelman kirjaus, johon oma ryhmä perustetaan tekemistä miettimään. Pohjoisen ohjelma- kirjaus pohjautuu koko Pohjois-Suomen vaalien alla tekemään vahvaan viestiin muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Se kattaa asioita suomalaisesta huoltovarmuudesta pohjoisen kilpailukykynäkökulmiin, ja pitäen sisällään väylien kehittämisen kohteita, osaamisen ja tutkimuksen edistämistä sekä investointien edistämistä. Pohjoisen mahdollisuudet on huomattu sekä mediassa että päättäjien silmissä. Sama kehitys on vauhdilla etenemässä myös Pohjois-Ruotsissa. Kannatettavina kirjauksina löytyvät infrahankkeet rautatieliikenteen, tiestön ja esimerkiksi jäänmurtajien uusintaan liittyen. Tuoreessa Talouselämän Suomen suurimmat yritykset listauksessa on 500 joukossa 30 yritystä Pohjois-Suomesta ja varmaan liki puolella listan yrityksistä tuotantoa tai toimintaa täällä. Pohjois-Suomessa on myös yritysten investointeja meneillään ja valmisteilla useiden kymmenien miljardien arvosta. Teollisuuden lisäksi on syytä muistaa matkailun vahva merkitys pohjoisessa.
Toisena voi nostaa esille, että kasvu, investoinnit ja työpaikat ovat vahva johtoajatus uudessa hallitusohjelmassa. Siihen liittyy muun muassa tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoituksen tavoitteet, osaavan työvoiman saannin edistäminen, väyläinvestoinnit ja erittäin tärkeänä investointeihin liittyvien ympäristölupaprosessien ja kaavaprosessien nopeuttaminen. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös termi ”investointinyrkki”, jonka tehtävänä on tehdä Suomesta entistäkin houkuttelevampi maa kansainvälisten investorien silmissä.
Minusta kolmas vahva viesti on se, että Suomi aikoo olla aktiivisempi ja ennakoivampi EU-tason strategioiden ja linjausten osalta. Nyt on ollut useita tapauksia, jossa vasta säädösten implementointivaiheessa jäsenmaihin on huomattu kansalliset uhkakuvat, mitä tavoitteet käytännössä voivat merkitä. Ennallistamiskeskustelusta varmaan opittiin tämä asia, ja nyt halutaan olla isoissa asioissa vahvemmin vaikuttamassa EU-tasolla. Suomella pitää olla esimerkiksi päätösvalta siitä, miten luonnonvaroja saadaan Suomessa käyttää. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on jatkossakin tunnustettu maailman kärkimaa kestävän kehityksen edistämisessä ja teknologioissa.
Tyypillisesti hallitusohjelmaan sisältyy useita selvitystyyppisiäkin teemoja, joiden toteutuksessa käytetään myös parlamentaarisia kokoonpanoja. Oppositioltakin näin politiikan ulkopuolisin silmin toivon Suomea rakentavaa otetta, vaikkakin kaikilla puolueilla omat arvonsa ja lähtökohtansa asioihin onkin. Valitettavasti ensimmäiset opposition kommentit ovat olleet repiviä. Hallitusohjelma on saanut kritiikkiä myös matkailualalta ja luovilta aloilta liittyen alv-veron nostoon sekä työperäisen maahanmuuton speksien muutoksiin. Olisi hyvä, jos näillä toimialoilla ja hallituksella ratkaisuhakuinen keskusteluyhteys on aktiivinen.
Hallitusohjelma ei koskaan tyydytä kaikkia osapuolia ja se on hallituksen sisällä kompromissi, jossa kaikkien osapuolten on myönnyttävä riittävälle tasolle. Hallitusohjelma on laaja kokonaisuus ja sen kirjoittamiseen käytettiin riittävästi aikaa. Täytyy toivoa, että prosessi käytiin huolella ja vaalikauden aikana ehditään hallitusohjelman tavoitteita viedä eteenpäin ilman eripuraa. Kaikessa kehittämisessä yhteistyö ratkaisee.
Esa Pellikainen
varatoimitusjohtaja
Oulun kauppakamari
