Datakeskukset ja tekoäly – Suomelle avautuvat uudet kasvumahdollisuudet

Jarmo Lehto

Datakeskusten rooli energiamurroksessa ja digitaalitaloudessa vahvistuu, ja Suomi on houkutellut merkittäviä panostuksia alalle. Tekoälyn kehitys ja datakeskusten kasvu avaavat uusia mahdollisuuksia sekä suurille laskentakeskuksille että hajautetuille tekoälyratkaisuille.

Uptime-Instituutin mukaan datakeskusten energiankulutus globaalisti voi jopa kolminkertaistua vuoden 2023 tasosta (400 TWh) vuoteen 2030 mennessä, ja noin 70–80 % siitä liittyisi perinteisiin konesalipalveluihin. Tämä vahvistaa tarvetta Suomen datakeskuspanostuksille, jotka tarjoavat huippuluokan infrastruktuuria yrityksille, palveluntarjoajille ja tekoälyn kehittäjille.

Tekoälyliitännäinen käyttö muodostaisi noin 20–30 % datasalien energiankulutuksesta, josta noin 20–25 % liittyisi tekoälyn kouluttamiseen. Tämä vaatii myös suurteholaskentaa ja laajoja konesaliratkaisuja.
Erityisen tärkeä kasvualue on tekoälysovellusten käyttö, jonka osuus tekoälyliitännäisestä kulutuksesta datakeskuksissa olisi noin 75–80 % (jopa 270TWh). Lisäksi sulautettu tekoäly kasvattaa energiantarvetta laitteissa ja edge-verkoissa, esimerkiksi kiinteistöissä jopa 90 TWh:iin.

Vaikka tekoälysovellusten energiantarve vuonna 2030 on pienempi kuin perinteisten konesalipalveluiden, niiden taloudellinen vaikutus on merkittävästi suurempi. Markkina-arvioiden mukaan tekoälysovellusten globaali arvo voi olla 2 biljoonaa euroa vuonna 2030. Suomessa tuotettujen konesalipalveluiden arvoksi vuonna 2030 arvioidaan noin 4–8 miljardia euroa, josta noin 10–20 % jää suoraan Suomeen mm. työpaikkojen, verotulojen sekä paikallisten palveluostojen kautta.

Tekoälystä tulee kiinteä osa arkea työssä ja vapaa-ajalla. Tekoälysovellukset käsittelevät yhä herkempiä tietoja ja vaativat erityistä luottamusta, sillä ne integroituvat sekä yritysten operatiivisiin prosesseihin että yksilöiden arkeen. Tätä sensitiivistä dataa käsittelevät sovellukset sijaitsevat tulevaisuudessa lähellä käyttäjiä, laitteissa ja esimerkiksi edge cloud -ympäristöissä. Suomessa ja Skandinaviassa (mm. Nokia ja Ericsson) on vahva maine turvallisten ja luotettavien infrastruktuurien kehittäjänä, mikä tarjoaa kilpailuedun globaalisti.

Panostukset tulee kohdistaa infrastruktuurin lisäksi tekoälypohjaisiin palveluihin ja sovelluksiin. Luottamuksen rakentaminen sekä lisäarvon tuottaminen läpinäkyvästi ja kestävästi ovat avainasemassa eurooppalaisten toimijoiden kilpailukyvyssä tilanteessa, jossa Kiina ja Yhdysvallat johtavat teknologian kehitystä.

(Datakeskusten kehitystä seurataan usein megawatteina (MW), koska laskentateho ja energiankulutus liittyvät toisiinsa. Datakeskusten energiatehokkuus paranee vuosittain noin 10 %).

Kirjoittaja: Jarmo Lehto, Oulun kauppakamarin Digitalisaatiovaliokunnan puheenjohtaja, Jalecon Oy:n toimitusjohtaja

Kategoriat:Digitalisaatio, Kasvu, Mielipide, Osaaminen, Energia, Elinkeinoelämä, Tekoäly