Datakeskusten rooli Suomen energiamurroksessa on saanut paljon huomiota. Kiinteistöalan päästötavoitteet perustuvat vahvasti energiateollisuuden päästöttömyyteen, ja datakeskukset nähdään merkittävänä hukkalämmön lähteenä.
Suomen energian kokonaiskulutus on 360 TWh vuodessa, josta 27 % käytetään kiinteistöissä. Kaukolämpö kattaa 37 TWh, eli noin puolet Suomen lämmitysenergiasta. Datakeskusten hukkalämmön hyödyntämistä rajoittavat niiden sijainti ja matala lämpötila (n. 30 °C). Suomessa on 177 kaukolämpöverkkoa, mutta yli 500 kW:n datakeskuksia on vain 30–50 kappaletta, joiden yhteenlaskettu energiankulutus on noin 2 TWh vuodessa. Datakeskusten Määrän odotetaan tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä.
Datakeskukset ovat tähän asti hyödyntäneet energiaverohelpotuksia, mikäli ne ovat täyttäneet tietyt ehdot, kuten hukkalämmön talteenoton. Mikäli hallituksen esitys verohelpotusten poistamisesta toteutuu, investoinnit hukkalämmön hyödyntämiseen voivat vähentyä.
Energiateollisuuden arvion mukaan vuonna 2030 noin 15 TWh kaukolämmöstä voidaan tuottaa hukkalämmöstä, kuten datakeskuksista, vedyn tuotannosta, jätevedestä ja savukaasuista.
Kaukolämpöteollisuuden on sopeuduttava aikaan, jossa matalat lämpötilat ovat arkipäivää, ja hajautettu tuotanto sekä kulutus optimoidaan reaaliaikaisesti. Verkkoja ja energiankäyttöä mallinnetaan ja ohjataan digitaalisten kaksosten avulla, ja hyödynnetään laajasti lämpöpumppuja, sensoreita, IoT-ratkaisuja, data-analytiikkaa ja tekoälyä. Tämä mahdollistaa ennakoivan säädön, optimoi energiankäytön ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia laite-, palvelu-, ohjelmisto- ja energiasektoreille. Kehitys vaatii tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä, jotta järjestelmän tehokkuus ja skaalautuvuus voidaan varmistaa.
Suomessa on edelläkävijyyttä sekä vahvaa osaamista kaukolämmön hyödyntämisessä haastavissa olosuhteissa, mutta toimialan digitalisointi on kesken. Vaaditaan laajoja investointeja teknologiaan ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kaukolämpömarkkinat ovat laajat, erityisesti Pohjois- ja Itä-Euroopassa, jossa modernisointipotentiaalia on runsaasti. Saksa on Euroopan suurin kaukolämpömaa, ja sen tuotanto noin 100 TWh. Kaasun käytön väheneminen avaa uusia markkinoita suomalaiselle kaukolämpöosaamiselle.
Kirjoittaja: Oulun kauppakamarin Digitalisaatiovaliokunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jarmo Lehto, Jalecon Oy
