Kirjainyhdistelmä CSRD tarkoittaa EU:n kestävyysraportointidirektiiviä, joka tuli voimaan vuoden 2024 alussa. Se edellyttää yritysten raportoivan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvistä vaikutuksistaan. Raportoinnissa on noudatettava eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja (ESRS), jotka yhdenmukaistavat ja helpottavat tietojen vertailua. Raportoinnin pohjana on kaksoisolennaisuus, jossa tarkastellaan niitä vaikutuksia, joita yritys aiheuttaa ympäristöön ja ihmisiin sekä yhteiskunnan vaikutuksia yrityksen taloudelliseen toimintaan.
Raportointi koskee alkuvuosina suuria yrityksiä, mutta laajenee myöhemmin koskemaan myös pienempiä yrityksiä. Yritysten on raportoitava vaikutuksistaan koko arvoketjussaan, joten ne tulevat kysymään raportoitavia tietoja myös ketjussaan olevilta pieniltä yrityksiltä. Siksi arvoketjun kaikkien osapuolten on tunnettava asia tarvittavassa laajuudessa. Yrityksille voi tulla tietopyyntöjä esimerkiksi koskien toiminnan ja tuotteiden kasvihuonekaasupäästöjä tai työturvallisuuden tunnuslukuja.
Yritysten tulisi viimeistään nyt perehtyä kestävyysraportoinnin vaatimuksiin ja varmistaa myös henkilöstön osaaminen. EU:ssa on valmisteilla muutakin kestävyyteen liittyvää sääntelyä, joten osaamiseen kannattaa panostaa jo tässä vaiheessa. Raportointiin liittyvien tietojen kerääminen tulee aloittaa hyvissä ajoin, jotta vältyttäisiin ongelmilta tietopyyntöjen tullessa. Oman osaamisen puuttuessa yritysten apuna liikkeelle lähtemisessä toimivat toimialajärjestöt, kauppakamarit sekä konsultit.
Standardikieli asettaa vielä omat vaatimuksensa asiaan perehtyville, kuten esimerkiksi seuraava lause: ”Vertailukelpoisuus ei ole yhdenmukaisuutta. Jotta tiedot olisivat vertailukelpoisia, samojen osien on näyttävä samanlaisina ja eri osien on näyttävä erilaisina. Kestävyystietojen vertailukelpoisuutta ei paranna se, että erilaiset asiat näyttävät samanlaisilta, eikä sekään, että samat asiat näyttävät erilaisilta.” Voiko asian enää selvemmin ilmaista?
Kirjoittaja: Tarja Väyrynen, laatu- ja ympäristöjohtaja, Oulun Energia Oy. Tarja on myös Oulun kauppakamarin Teollisuuden ympäristövaliokunnan puheenjohtaja.
