Teräsyhtiö SSAB kertoi pääsiäisen jälkeen investoivansa 4,5 miljardia euroa fossiilittomaan teräksen tuotantoon Ruotsin Luulajan tehtaalla. Suomalaisten pettymykseksi yhtiön Raahen tehdas jäi kisassa kakkoseksi.
Pettymys on kääntymässä iloksi, sillä ruotsalaiset eivät pysty yksin rakentamaan massiivista tehdaskompleksia, jonka rakentaminen alkaa ensi vuoden alussa. Lisäksi rakentajista ja laiteasentajista kilpailee Luulajan liepeille Bodeniin nouseva vihreän teräksen tehdas, jota rakentaa H2 Green Steel -yhtiö.
SSAB:n johto kertoi Oulussa keskiviikkona, miten hyvät mahdollisuudet pohjoissuomalaisilla yrityksillä on päästä rakentamaan Luulajan tehdasta. Tilaisuuden järjesti BusinessOulu. Urakka on vähintään puolet suurempi kuin taannoinen Metsä Groupin biotuotetehtaan rakentaminen Kemissä, joka maksoi 1,6 miljardia euroa. Sen työllisyysvaikutus oli noin 10 000 henkilötyövuotta, josta puolet tehtiin Kemissä.
”Yritysten johdon kannattaisi ryhtyä hommaamaan asuntoa jo nyt työntekijöilleen, sillä asunnoista Luulajan seudulla on kova pula. Tilannetta vaikeuttaa se, että seudulla on menossa useita kilpailevia rakennusprojekteja”, kertoo SSAB:n uuden Luulajan-tehtaan projektijohtaja Marko Leiviskä. Hän vastaa uuden kuumavalssaamon ja sulaton automaatiosta.
Tuhansia voi matkata Luulajaan
SSAB:n johto ei osannut vielä kertoa tarkkaa urakan työntekijätarvetta. Tuhansien suomalaisten uskotaan kuitenkin matkaavan töihin Luulajaan. Kiivain rakennusvaihe on vuonna 2026. Tehtaan pitäisi olla valmis 2028.
Kolme rakentamiseen keskeisesti osallistuvaa SSAB:n projektipäällikköä on Suomesta. ”Luulaja on maiden yhteistä Perämerenkaaren talousaluetta, jonne Oulusta on vain 260 kilometriä. Kynnys Ruotsin rajan ylittämiseen ei pitäisi olla suuri. Projektikieli on englanti. Yrityksille on tarjolla todella paljon urakoita”, kertoi yhtiön kuumavalssaamon projektijohtaja Matti Salmela. Hän käy Luulajassa töissä Raahesta. Luulajassa kunnostautuneella yrityksellä on hänen mukaan hyvät mahdollisuudet päästä rakentamaan uutta Raahen fossiilitonta terästehdasta 2030-luvulla. Myös sen hintalappu on 4,5 miljardia euroa.
Moni yhtiö kärkkyy mukaan
”Pienempien yritysten kannattaisi solmia työyhteenliittymiä, mikä helpottaisi ensi kertaa ulkomaille lähteviä”, sanoo tilaisuudessa ollut Oulun ex-kaupunginjohtaja Matti Pennanen. ”Pienellä yrityksellä ei välttämättä ole riittävästi osaavia työntekijöitä. Samalla riskiä voidaan jakaa”, Pennanen lisää. Pennanen oli ennen Oulun kaupunginjohtajuutta rakennusyhtiö YIT:n aluejohtajana Moskovassa 1990-luvun lopulla.
Muun muassa teollisuuden putkiurakoita tekevä oululainen TT-Teknologia aikoo tosissaan Luulajaan. ”Sitä varten olemme perustaneet tytäryhtiön Ruotsiin. Olisi jatkossa hyvä saada lista SSAB:lta urakan saaneista suomalaisyrityksistä. Se helpottaisi yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa”, sanoo oululaisen TT-Teknologian kehityspäällikkö Simo Pahkamo. Yritys työllistää noin sata työntekijää.
SSAB:n Luulajan urakoita kärkkyy myös kempeleläinen Anfra Oy, joka on erikoistunut betonirakenteisiin. ”Meillä on jo tytäryhtiö Ruotsissa. Rakennamme parhaillaan Övertorneån kunnalle uutta uimahallia. Tänä vuonna liikevaihdostamme noin 20 miljoonaa euroa kertyy Ruotsista”, kertoo yhtiön Ruotsin liiketoimintapäällikkö Kai Kaarlejärvi. Anfra kirjasi viime vuoden liikevaihdoksi 54,3 miljoonaa euroa. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 220 työntekijää. Ruotsiin menoa on Kaarlejärven mukaan helpottanut BusinessOulun ja BusinessTornion tarjoamat palvelut.
Lue koko juttu Kauppalehdestä täältä
Artikkelikuva: Puhdasta terästä. Havainnekuva SSAB:n uudesta terästehtaasta Luulajassa. KUVA: SSAB
