Innostuin kirjoittamaan aiheesta lukiessani Kalevan 26.7. julkistaman europarlamentaarikko Henna Virkkusen osuvan kirjoituksen, jossa vahvana nostona todettiin Euroopan ja Suomen lupaprosessien nopeuttamistarve.
Myös EK julkisti 15.6. omat tavoitteensa seuraavaan hallitusohjelmaan koskien ympäristölupien nopeuttamista. Oulun kauppakamarin Suurhankevaliokunta on välittänyt omat ideansa ministeri Lintilälle jo vuoden 2021 alussa.
Vuoden 2023 budjettia valmistellaan valtiovarainministeriön sisäisissä budjettineuvotteluissa elokuun alussa. Hallituksen esitys vuoden 2023 budjetiksi julkistetaan 19. syyskuuta.
Julkista rahoitusta monesta ohjelmasta ja toimijalta
Rahaa on koronavuosina ja ilmastotavoitteiden nimissä jaettu ja jaetaan miljardeittain, mutta mahdollistaako lainsäädäntö, rahoituksen ehdot ja investointeihin liittyvät ympäristölupaprosessit miljardien aidon ja käytännönläheisen hyödyntämisen.
Investoinnit eivät voi odottaa valitusprosesseineen 7-8 vuotta, jotta ne voivat lainvoimaisina käynnistyä. Markkinat, rahoitus, osaajat ja itse investoinnin toteuttavat yritykset tarvitsevat nopeampaa toteutusta. Pohjois-Suomessa on kymmenien miljardien investointipotentiaali vihreässä siirtymässä.
Seuraavassa poimintoja ministeriöiden ja valtioneuvoston sivuilta rahoituksesta;
- Hallitus lisää uuden energiateknologian ja suurten demonstraatiohankkeiden investointitukien myöntövaltuutta 100 miljoonalla eurolla vuonna 2022.Uuden energiateknologian ja suurten demonstraatiohankkeiden investointitukien tavoitteena on vauhdittaa siirtymää tulevaisuuden energiaratkaisuihin. Tukea myönnetään muun muassa vetyhankkeisiin.
- EU innovaatiorahaston kolmas suurten hankkeiden hakukierros avautuu syksyllä. Innovaatiorahasto rahoittaa innovatiivisia, päästöjä vähentäviä investointihankkeita muun muassa uusiutuvan energian, energiaintensiivisen teollisuuden, energian varastoinnin sekä hiilidioksidin talteenoton, hyödyntämisen ja varastoinnin aloilla. REPowerEU:n tavoitteena on EU:n irtautuminen Venäjän fossiilisesta energiasta. Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi on EU:n innovaatiorahasto, josta yritykset voivat hakea rahoitusta uutta teknologiaa käyttäville ilmastotavoitteita edistäville investointihankkeilleen. Suurten, eli investointikustannuksiltaan yli 7,5 miljoonan euron, hankkeiden kolmas hakukierros avataan syksyllä 2022, näillä näkymin marraskuun alussa. Jaossa on yhteensä kolme miljardia euroa.
- Suomen laskennallinen RRF-saanto on noin 2,1 miljardia. Lopullinen saanto tarkentuu kesällä 2022 talouden kehityksen mukaisesti. Noin puolet rahoituksesta kohdistuu TEM:n hallinnonalan toimenpiteisiin. Suurin osa rahoituksesta kohdistuu vuosille 2022–2023. Elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistukset ja investoinnit on saatettava päätökseen viimeistään 31.8.2026. Haut koskevat muun muassa energiajärjestelmän murrosta, teollisuuden energia- ja kiertotalousratkaisuja sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestointeja. Rahoitusta myöntävät organisaatiot – työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland, ELY-keskukset ja Energiavirasto.
Edellä siteerattujen rahoituskanavien lisäksi on EU:sta ja globaalisti saatavissa monesta muustakin julkisesta sekä yksityisestä lähteestä investointeihin rahoitusta.
Tulevissa budjettineuvotteluissa rahan jaon lisäksi tulisi käsitellä myös nopeita toimia lupaprosessien nopeuttamiseksi. Pohjoissuomalaisena erityisteemana nostan esille vuosi toisen jälkeen kuljetustuen kehittämisen, jolle ei kerta kaikkiaan näytä tapahtuvan mitään uutta.
Esa Pellikainen
varatoimitusjohtaja
Oulun kauppakamari
