Pohjoisen Suomen kunnat, maakuntaliitot ja kauppakamarit ovat julkistaneet tulevaisuuskatsauksen, joka käsittelee pohjoisen merkitystä, huoltovarmuutta, turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia.
Perinteisesti ministeriöt ovat julkaisseet vaalikauden lopulla tulevaisuuskatsaukset, näkemykset toimialaansa koskettavista ilmiöistä. Tässä samassa eteenpäin katsovassa hengessä on valmisteltu arvio pohjoisen tulevaisuudesta, jossa näkökulma on Suomen aluetta laajempi. Katsauksen nimi on ”Pohjoisen tulevaisuuskatsaus – Suomen sampo ja portti länteen”.
”Kyseessä ei ole yksityiskohtainen listaus alueen edunvalvonnan tavoitteista tai hankkeista vaan yleinen näkemys niistä vahvuuksista ja kehityskuluista, joita erityisesti valtion taholla olisi perusteltua ottaa huomioon ja hyödyntää koko maan parhaaksi. Kyseessä on keskustelun avaus ja perustelu pohjoisen näkökulman huomioiseksi kansallisessa päätöksenteossa. Katsauksessa kannustetaan myös vahvaan pohjoismaiseen yhteistyöhön usealla strategisella alalla puolustuksesta, huoltovarmuuteen ja työvoiman saatavuuteen”, kertoo Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.
Ilmastonmuutos haastaa ihmiskuntaa. Korona-aika taas on nostanut esiin uusia, pohjoisen merkitystä korostavia ilmiöitä, kuten etätyön lisääntymisen. Venäjän hyökkäyssota on tuonut vakavaan keskusteluun turvallisuuden, maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden tarpeet. Tässä asetelmassa pohjoisen merkitys korostuu. Tulevaisuuskatsauksessa todetaan, että vaikka uhkia on, ovat pohjoisessa olemassa ne vahvuudet, mahdollisuudet ja tekijät, joilla vastataan koko maailman suurimpiin tulevaisuuden haasteisiin.
”Pohjoinen tarvitsee Pohjoisen kasvun toteuttamisohjelman, jonka tarvetta ja tavoitteita perustellaan katsauksessa erittäin hyvin. Pohjois-Suomeen on syntynyt uuden ajan sampoja, joissa jauhetaan kestävällä tavalla luonnonvaroista ja tiedosta varallisuutta ja hyvinvointia. On koko Suomen kilpailukyvylle tärkeää, että pohjoisen kasvun jatkumisen edellytykset turvataan”, sanoo Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen.
Huoltovarmuus, turvallisuus ja saavutettavuus
Katsauksessa perustellaan miksi pohjoinen on Suomen portti länteen ja kriittisen tärkeä maamme puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta. Mikäli liikenne Itämerellä estyy tai vaikeutuu, on pohjoinen yhteys elintärkeä Suomen huoltovarmuuden kannalta. Tämä tarkoittaa sujuvaa yhteyttä Ruotsiin ja Norjaan, mutta myös kapasiteetiltaan riittäviä yhteyksiä Suomen sisällä pohjoisen suuntaan. Yhteydet Ruotsiin ja Norjaan tulee varmistaa, tämä on koko pohjolan puolustuksen etu.
Tulevaisuuskatsauksessa ehdotetaan valtiotason keskusteluita Pohjoismaiden välisten infrainvestointien toteuttamiseksi osana varustautumis-, huoltovarmuus- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Kestäviä kasvuinvestointeja ilmaston ja Suomen hyväksi
”Lapin kauppakamarin aiemmin julkaiseman selvityksen mukaan Pohjois-Euroopan investointipotentiaali yltää 178 miljardiin euroon. Selvityksessä huomioitiin toteutuksessa olevat, vahvistetut ja suunnitteilla oleva investoinnit pääosin vuoteen 2030 saakka. Nämä tulokset vahvistavat kuvaa pohjoisesta teollisten elinkeinojen ja ilmastotavoitteiden veturina”, kertoo Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.
Tulevaisuuskatsauksessa kannustetaan toteuttamaan kasvuinvestointeja niin ilmaston kuin Suomenkin hyväksi. Lisäksi tuulivoima- ja kaivosinvestointien tarvitsema sujuva luvittaminen ja tieyhteydet tulisi varmistaa.
”Pohjoinen on avain Suomen energiamurroksessa. Tuulivoiman lisääminen ja korkeaan osaamiseen perustuvat vetyaloitteet auttavat meitä irtautumaan fossiilisista polttoaineista”, painottaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju.
Tulevaisuuskatsauksessa arvioidaan, että teollista tuotantoa olisi järkevää sijoittaa lähelle energiantuotantoa, jotta vältämme energian siirrossa tapahtuvaa hävikkiä ja vähennämme siirtoon liittyviä investointeja. Puhdasta energiaa tulisi käyttää Suomessa korkean jalostusarvon tuotteiden valmistamiseen sen sijaan että myymme arvokkaan vihreän energian ulkomaille.
Työ ja tekijät
Pohjoisessa on hyvä elää ja töitä tarjolla myös kansainvälisille osaajille. Pohjoisen jätti-investoinnit tarvitsevat työvoimaa ja elämäntapojen murros saa ihmisiä muuttamaan, siksi halutaan varmistaa eri alueiden ulkomaisen työvoiman rekrytointipalvelujen jatkuvuus.
Tulevaisuuskatsauksessa todetaan, että työvoiman saatavuuden lisäämiseksi tulee käynnistää pohjoisen rekrytointi- ja markkinointiohjelma yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa. Perämerenkaarelle tulee luoda aidosti yksi työskentelyalue kasvun mahdollistamiseksi.
Aluekehittämisessä tulee siirtyä alueiden vahvuuksiin perustuvaan innovaatiopolitiikkaan. Innovaatiopolitiikan keskiössä pitää olla koulutuksen ja erityisesti korkeakoulutuksen rahoituksen lisääminen ja T&K panostuksen kasvattaminen sekä korkeakoulutuksen alueellisen vaikuttavuuden lisääminen. Tämä toteuttaa parhaiten tasapainoista alueellista kehittämistä koko Suomessa.
Tulevaisuuskatsauksessa esitetään muun muassa energiaverokannusteita, työvoiman verokannusteita ja muita yritystukia pohjoiseen niin, että Pohjois-Suomen mittavat investoinnit toteutuvat.
Lisätiedot:
Jari Tolonen
Kajaanin kaupunginjohtaja
Matti Ruotsalainen
Kemin kaupunginjohtaja
Jouko Manninen
Kuusamon kaupunginjohtaja
Päivi Laajala
Oulun kaupunginjohtaja
Leena Mikkola-Riekkinen
Raahen kaupunginjohtaja
Ulla-Kirsikka Vainio
Rovaniemen kaupunginjohtaja
Jukka Kujala
Tornion kaupunginjohtaja
Pentti Malinen
Kainuun maakuntajohtaja
Mika Riipi
Lapin maakuntajohtaja
Pauli Harju
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja
Liisa Ansala
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja
Jari Tuovinen
Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja
