– Suomessa on yhteensä lähes 25 000 kansainvälistä opiskelijaa, mutta valitettavan vähän heistä työllistyy ja jää valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin. Tässä on yrityksillä peiliin katsomisen paikka ja suuri mahdollisuus löytää kaivattuja osaajia. Alkuun pääsee hyvin tarjoamalla oppilaitosten kautta yhteistyössä harjoittelu-, kesätyö- ja opinnäytepaikkoja. Sitä kautta myös oma henkilöstö saa samalla kielikylvyn ja edullisen tavan ottaa askeleen entistä monimuotoisempaan työyhteisöön, sanoo Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen.
MDI:n laatima Suomen väestöennuste vuoteen 2040 osoittaa, että Suomen sisäinen väestönkehitys eriytyy ja erilaistuu edelleen 2020- ja 2030-luvuilla. Ennusteeseen on laskettu väestökehityksen perusura vuoteen 2040 saakka perustuen 2015–2020 kehitykseen. Ennusteessa näkyvät suurten kaupunkien kasvu ja kaupungistumisen jatkuminen, seutuistumisen kolmas aalto eli kasvun laajeneminen ja vahvistuminen suurten kaupunkien kehysalueella sekä vieraskielisen väestön kasvava merkitys koko maan tulevassa väestönkehityksessä. Tämä kehitys tulee muuttamaan myös suomalaista työkulttuuria.
– Suomessa pitäisi työpaikoilla päästä yli virheluulosta, että kielitaidon pitää olla täydellistä. Tärkeintä on tulla ymmärretyksi, joten suomalaisen ei tarvitse välttämättä puhua täydellistä englantia tai ulkomaalaisen täydellistä suomea. Työyhteisöjen on varauduttava rallienglannin käytön kasvuun, toteaa toimitusjohtaja Tuovinen.
Ulkomaalaiset osaajat tarvitsevat mahdollisuuden
Oulu Talent Hub -hanke tukee ja kehittää yritysten valmiutta kansainvälisten osaajien palkkaamiseen. Viime viikon Kansainvälistymällä kasvuun -teemaviikon aikana Oulussakin järjestettiin kansainvälisten opiskelijoiden työhöntutustumispäivä. Kymmenet opiskelijat kävivät paikallisissa yrityksissä esittäytymässä ja tutustumassa. Lisäksi muutama yritys järjestää vastaavanlaisen tet-päivän myöhemmin syksyllä. Toimintamallia jatketaan tulevinakin vuosina, sillä entistä suurempi osa uusista työntekijöistä on vieraskielisiä. Tässä on erinomainen tilaisuus saada ensituntuma työyhteisöön vieraskielisen työntekijän kohtaamisesta.
Oulun kauppakamarilla kävi tutustumassa kiinalainen Teresa Li, joka on tehnyt kansainvälisen uran eri yrityksissä projektinjohtotehtävissä. Hän ei ole kuitenkaan onnistunut löytämään kokemustaan vastaavaa työpaikkaa Oulun seudulta.
– Monesti työpaikoissa vaaditaan täydellistä suomen kielen taitoa, mikä on monelle ulkomaalaiselle osaajalle suuri kynnys, sillä erinomaista puhutun kielen taitoa on haastavaa opiskella. Pitää kuitenkin muistaa, että suurin osa kansainvälisistä työtehtävistä tehdään englanniksi. Mielestäni kansainvälisiä osaajia saadaan suomalaisten yritysten pariin paremmin, jos kielimuuria madalletaan. Olisi hyvä, jos työasiat hoidettaisiin englanniksi ja arkinen kuulumisten vaihto tapahtuisi suomeksi. Näin ammatilliseen osaamiseen liittyvä kielimuuri madaltuisi, ja ulkomaalainen työntekijä oppisi samalla koko ajan entistä enemmän suomea, pelkistää Teresa Li.
Oulu Talent Hubin projektikoordinaattorin Marja Nousiaisen mukaan suurimpia ongelmia työllistymisessä on kuitenkin byrokratia.
– Häviämme kilpailun osaavasta työvoimasta, jos meillä odotellaan oleskelu- ja työlupia kuukausikausia, kun muualla homma hoituu viikoissa. Lupaprosessit pitää saada kuntoon, käytännön apua pitää antaa yrityksille ja esimerkiksi yhteisiä perhe- ja kielipalveluja tänne töihin tuleville. Suomalaisten tuotteiden matka kansainvälisille markkinoille kaipaa myös enemmän yhteistyötä ja paikallisen kulttuurin sekä kielen tuntemusta. Tässäkin kansainvälistä työvoimaa voi hyödyntää, näkee Nousiainen.
Oulu Talent Hub-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Kauppakamarin lisäksi hanketta toteuttavat BusinessOulu, Oulun Yliopisto, Oamk ja OSAO.