Lausuntokierroksella oleva Väyläviraston investointiohjelma herättää paljon kysymyksiä Pohjois-Suomen osalta. Oulun kauppakamari haluaa kysyä, hukkuvatko pohjoisen kehittämiskohteet etelän kasvukolmion hankeaaltoon ja miksi rautatieverkoston kehittäminen yltää pääradan osalta vain Tampereen ratapihalle?
Oulun kauppakamarin toimitusjohtajan Jari P. Tuovisen mukaan pohjoisen elinkeinoelämän ääntä ei kuunnella nyt tarpeeksi. Hän luettelee pitkän listan perusteita, jotka investointiohjelmassa pitäisi huomioida pohjoisen osalta. Nämä tulevat esille Oulun kauppakamarin tänään torstaina jättämässä lausunnossa.
”Pohjois-Suomeen on suunnitteilla useita suurinvestointeja. Alueella sijaitsee Pyhäjoen ydinvoimalatyömaa, joka on Euroopan suurin yksittäinen hanke. Metsäsektorilla on vireillä 3–4 biotehdashanketta ja kaivossektorilla on vireillä 2–3 investointihanketta. Mainittava on myös SSAB:n merkittävä Hybrit-hanke Raahessa. Lisäksi valmisteilla ja suunnitteilla on lukuisia tuulivoimapuistohankkeita. Matkailuun tehdään investointeja kaikissa alueen matkailukeskuksissa ja se on voimakkaasti kansainvälistynyt toimiala.”
Oulun kauppakamarin mukaan TEN-T-kriteerit on täytyttävä valtatiellä 4:n osalta vuoteen 2030 mennessä. Palvelutaso ja liikenteen turvallisuus edellyttävät merkittäviä lisäinvestointeja valtatie 4:lle seuraavan kahdeksan vuoden aikana.
”Yhteysväli Oulu–Kemi on osa Suomen ja Ruotsin rannikkoseutujen satamakaupunkeja yhdistävää Perämerenkaarta. Se on tärkeä elinkeinoelämän, matkailun ja kaivoskuljetusten reitti. Hankealue on 122 kilometriä. Yhteysvälin vuorokausittaiset liikennemäärät vaihtelevat 6100 autosta ja 51 500 autoon. Suurimmat liikennemäärät ovat Oulun kohdalla”, perustelee toimitusjohtaja Tuovinen.
Pohjois-Suomessa yritystoiminnan painopiste ja positiivinen väestökehitys painottuu Perämerenkaaren rannikkoalueelle. Satamat toimivat rannikon logistisina solmukohtina. Satamien yhteyteen investoidaan varsinaisen satama- ja väyläinvestointien lisäksi jatkuvasti uutta hyvää logistista asemaa hyödyntävää teollisuutta. Satamien työssäkäyntialueiden työpaikat muodostavat huomattavan osan Pohjois-Suomen positiivisesta työpaikkakehityksestä. Perämerenkaarella Ruotsin puolella aluerakenteen muutos on huomioitu jopa raideliikenteen linjauksia muuttamalla.
”Rautatieliikenteen osalta alueella pidetään tärkeimpänä tavoitteena neljän tunnin junayhteyttä Oulusta Helsinkiin. Tällä olisi huomattava ilmastovaikutus. Kainuun nopean saavutettavuuden takaamiseksi myös Savon radan nopeustason nosto on tärkeää. Itä-länsisuuntaisesti Oulu–Kajaani-välin liikenteen sujuvoittaminen sekä Kontiomäki–Ylivieska-radan parantaminen ovat alueen yritysten tavoitteena. Tällä rataosuudella liikkuvat Suomen neljänneksi painavimmat tonnimäärät. Tavara- ja henkilöliikenteen sovittaminen lähes koko matkalta yhdelle raiteelle on paikoin mahdotonta”, sanoo Tuovinen.
”Rautatieinfrainvestoinnit ovat merkittävä ja vaikuttava keino elvyttää taloutta ja tukea positiivista työllisyyskehitystä. Investoinneilla nykyiselle rataverkolle tuetaan keskeisellä tavalla myös vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä sekä edistetään yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta oleellisia ilmastotavoitteita”, päättää Tuovinen.
Lisätietoja:
Jari Tuovinen
toimitusjohtaja
jari.tuovinen@chamber.fi
044 313 4505
