Päätöksenteon pitäisi EU:ssa ja Suomessa olla pitkäjänteistä, ennakoitavaa ja yli vaalikausien etenevää. Turha hallinto ja byrokratia sekä säännöstelyn lisääminen eivät kilpailukykyä lisää. Sujuvoittamista voidaan lisätä monissa raportointi- ja lupaprosesseissa. Yksi esimerkki poukkoilevasta EU-byrokratiasta on vaatimus laajaa yritysjoukkoa kokevasta kestävyysraportoinnista, jonka osalta ollaan nyt tekemässä muutosta.
Euroopan komissio julkaisi 26. helmikuuta 2025 Omnibus-paketin, jossa esitetään muutoksia kestävyysraportointidirektiiviin, yritysvastuudirektiiviin, taksonomia-asetukseen sekä EU:n hiilirajamekanismiin. Tämä Sustainability Omnibus -paketti on ensimmäinen useisiin eri säädöksiin liittyvien muutosehdotusten kokonaisuus. Ilmeisesti EU:ssa on havahduttu kilpailukykyä heikentävään byrokratiaan ja kuunneltu kentältä tulevaa viestiä raportointiähkystä, sillä tavoitteena on keventää yritysten kestävyysvelvoitteita osana laajempaa EU:n kilpailukykystrategiaa. Jos ehdotus menee läpi, muuttaa se merkittävästi EU-sääntelyä.
Omnibus-paketissa ehdotetut yksinkertaistukset koskevat yritysten kestävyysraportointidirektiivi CSRD:tä (Corporate Sustainability Reporting Directive), yritysvastuudirektiivi CSDDD:tä (Corporate Sustainability Due Diligence Directive), taksonomia-asetusta ja EU:n hiilirajamekanismia (CBAM). Komission ehdotus on vasta ensimmäinen vaihe. Ehdotusta käsitellään parasta aikaa sekä Euroopan parlamentissa että neuvostossa. CSRD on jo saatettu voimaan Suomessa kansallisilla laeilla, joita noudatetaan, kunnes muutos on käsitelty Suomen lainsäädännössä.
Mikäli ehdotus etenee, se voi vaikuttaa merkittävästi kansalliseen sääntelyyn ja yritysten raportointivelvollisuuksiin. Ehdotuksessa kestävyysraportointi tulisi pakolliseksi yrityksille, joilla on yli 1000 työntekijää, ja liikevaihtoa yli 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma yli 25 miljoonaa euroa. Ehdotus tarkoittaisi merkittävää vähennystä raportointivelvoitteiden piiriin kuuluvien yritysten määrässä verrattuna alkuperäiseen lainsäädäntöön. Nykyrajoilla raportointivelvollisia yrityksiä Suomessa on noin 1300.
Mikäli komission ehdotus hyväksytään, raportointivelvollisten määrä vähenisi arviolta alle 300 yritykseen. Lisäksi komission ehdotus tuo helpotuksia muun muassa tuleviin varmennusvaatimuksiin, arvoketjun raportointivaatimuksiin, muutoksia raportoitavien datapisteiden määrään sekä antaa merkittävästi lisäaikaa toisen aallon yrityksille raportointivaatimuksiin vastaamiseen.
Tähän mennessä saadut kokemukset kentältä vastuullisuus- ja muusta raportoinnista ovat osoittautuneet haastaviksi, ja ne ovat lisänneet merkittävästi yritysten sisäistä sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden toteuttamaa raskasta varmennusbyrokratiaa. Yritykset itse haluavat keskittyä selkeästi lisäarvoa tuottaviin toimiin myös vastuullisuuden osalta. Menestyvät yritykset tienaavat Suomelle ja Euroopalle. Sen jälkeen on jaettavaa myös hyvinvointipalveluiden kehittämiseen.
Esa Pellikainen, varatoimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
Tarja Väyrynen, puheenjohtaja, teollisuuden ympäristövaliokunta, Oulun kauppakamari, Head of Quality & Environment, Oulun Energia Oy
