Suomi on metsien maa. Metsäteollisuus on keskeinen osa Suomen kansantaloutta, ja sen merkitys näkyy sekä vientitulojen, työllisyyden, verotulojen että investointien määrässä. Erityisesti Pohjois-Suomessa metsäteollisuuden merkitys elinvoiman, työllisyyden ja aluekehityksen kannalta on kiistaton. Moniulotteinen biotalous ja ympäristötietoinen asiakas ja yhteiskunta edellyttävät laadukasta ja ajan hermolla olevaa metsäosaamista aina ammattikouluista yliopistoihin asti.
Metsäosaamisessa korostuvat enenevissä määrin ympäristölliset ja ilmastolliset seikat, joiden on myös kuljettava opintojen aikana jokaisen oppiaineen läpi. Tämä edellyttää, että opetuksessa yhdistyvät käytännönläheisyys, moderni teknologia ja vastuullinen suhtautuminen metsien käyttöön. Oppilaitosten, ja erityisesti ammatillisen koulutuksen, on investoitava koneisiin ja laitteisiin, jotta ammattiin valmistuvilla on ajantasainen osaaminen. Nämä investoinnit vaativat rahaa.
Vuoden 2021 oppivelvollisuuslain muutos nosti ammatillisen koulutuksen hakijamääriä. Rahoitusta ei kuitenkaan ole nostettu, ja vuonna 2023 ammatillisen koulutuksen rahoitus oli samansuuruinen kuin vuonna 2012. Tälle vuodelle ammatillisen koulutuksen rahoitukseen on kohdistunut 120 miljoonan leikkaukset.
Puhdas siirtymä edellyttää, että metsäkoneet ovat uusinta teknologiaa ja vähäpäästöisiä. Kestävä metsätalous ei ole enää pelkkä arvo, vaan se on liiketoiminnan edellytys. Koneiden energiatehokkuus, hiilijalanjälki ja digitaaliset ratkaisut vaativat uudenlaista osaamista. Oppilaitosten resurssit eivät kuitenkaan yksin riitä koulutuskaluston uudistamiseen siinä tahdissa kuin työelämä sitä odottaa. Siksi yritysten tuki on ratkaisevan tärkeää.
Kyse ei ole pelkästä hyväntekeväisyydestä – yritykset itse hyötyvät siitä, että koulutuksesta valmistuu motivoituneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka hallitsevat nykyaikaisen teknologian ja toimintatavat.
Toisen asteen laadukas koulutus on merkittävässä asemassa takaamassa metsäalan elinvoimaisuutta. Jos haluamme, että suomalainen metsäteollisuus säilyy kilpailukykyisenä ja vastuullisena myös tulevaisuudessa, on panostettava siihen, mistä kaikki alkaa: koulutukseen. Koulutus kaipaa nyt vahvaa ja pitkäjänteistä tukea – niin valtiolta kuin yrityksiltä.
Kirjoittaja: Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
