Osana EU:n kilpailukykystrategiaa Euroopan komissio julkaisi 26. helmikuuta 2025 Omnibus-paketin (Omnibus I ja II). Muutoksia ehdotetaan kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD), yritysvastuudirektiiviin (CSDDD), taksonomia-asetukseen ja EU:n hiilirajamekanismiin (CBAM). Omnibus-paketin tavoitteena on keventää yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa, parantaa yritysten kilpailukykyä sekä edistää siirtymää kohti ympäristön kannalta kestävämpää toimintaa.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti marraskuussa 2024, että komissio harkitsee yhdistävänsä CSRD:n, CSDDD:n ja EU:n taksonomian yhdeksi Omnibus-säädökseksi. Tämä päätös tehtiin vastauksena useiden sidosryhmien huoliin kestävyyssääntelyn kompleksisuudesta. Keskustelut hallinnollisen taakan keventämisestä saivat alkunsa entisen Italian pääministerin Mario Draghin raportista, joka käsitteli Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuutta ja osoitti sääntelyesteet merkittäväksi syyksi EU:n talouden pysähtyneisyyteen. Tammikuussa 2025 Saksa ja Ranska ilmaisivat huolensa ja vaativat CSRD:n yksinkertaistamista ja lykkäämistä.
Euroopan komission julkistamat Omnibus I- ja II-ehdotukset keskittyvät kestävyysraportoinnin ja investointien yksinkertaistamiseen sekä tarjoavat määritelmiä ja ohjeita pienille ja keskisuurille yrityksille.
CSRD-raportointi
Omnibus I- ja II-ehdotusten merkittävin muutos koskee kestävyysraportointidirektiivin soveltamisalaa. Kestävyysraportointi tulisi pakolliseksi vain yrityksille, joilla on yli 1 000 työntekijää ja liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma yli 25 miljoonaa euroa. Muutoksen johdosta noin 80 prosenttia yrityksistä ei enää jatkossa kuuluisi raportointivelvoitteen piiriin. Nykyrajoituksilla raportointivelvollisia yrityksiä on Suomessa noin 1 300, mutta mikäli komission ehdotus hyväksytään, määrä vähenisi Suomessa arviolta alle 300 yritykseen. Muutoksen jälkeen CSRD-raportointivelvollisuuden rajat olisivat yhteneväiset CSDDD-raportointivelvollisuusrajojen kanssa.
Toisena merkittävänä muutoksena kestävyysraportointiin ehdotetaan lykkäystä kahdella vuodella. Yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan tällä hetkellä kuuluvien yritysten vuonna 2026 (2. aalto) ja 2027 (3. aalto) voimaan tulevien raportointivaatimusten käyttöönottoa lykättäisiin vuoteen 2028.
Myös arvoketjun raportointivelvoitteita kevennettäisiin ja toimialakohtaiset standardit poistettaisiin. Yritykset, jotka eivät enää kuuluisi CSRD:n soveltamisalaan, voisivat rajoittaa niiden yritysten tietopyyntöjä, jotka edelleen kuuluvat raportointivelvollisuuden piiriin, eikä yrityksillä olisi enää velvollisuutta noudattaa erityisiä, alakohtaisia raportointikriteereitä.
Yritysvastuudirektiivi CSDDD
Nykyinen direktiivi edellyttää, että yritykset ottavat huomioon ihmisoikeudet ja ympäristönäkökohdat koko arvoketjussaan. Omnibus-paketissa ehdotetaan muun muassa vastuusäännösten lieventämistä ja velvoitteiden rajoittamista koskemaan vain suoria sopimuskumppaneita koko arvoketjun sijaan.
Taksonomia-asetus
Omnibus-paketissa ehdotetaan helpotuksia EU:n vihreän kehityksen ohjelman taksonomia-asetukseen. Tavoitteena on keskittyä raportointivaatimuksissa yrityksen kannalta tärkeimpiin toimintoihin ja vähentää merkittävästi raportointitaakkaa. Raportointivelvollisuus koskisi vain yrityksiä, joiden liikevaihto ylittää 450 miljoonaa euroa ja joilla on yli 1 000 työntekijää.
Hiilirajamekanismi CBAM
Ehdotuksen tavoitteena on vähentää pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollista taakkaa ja kustannuksia ilman, että päästövähennystavoitteista luovutaan merkittävästi. Keskeisenä muutoksena CBAM-järjestelmää sovellettaisiin vain maahantuojiin, joiden vuotuinen CBAM-tuonti ylittää 50 tonnia. Tämä tarkoittaisi, että noin 90 prosenttia nykyisistä CBAMin piiriin kuuluvista tuojista vapautuisi velvoitteista. Velvoitteet kattaisivat muutoksen jälkeen edelleen yli 99 prosenttia päästöistä.
CSRD:n raportointivelvoitteen ulkopuolelle jäävät yritykset
Ehdotuksessa annettaisiin mahdollisuus vapaaehtoiseen ja kevyempään raportointiin, jolloin noudatettaisiin VSME-standardeja. Nämä toimisivat raportointivelvoitteiden ulkopuolelle jääville yrityksille myös suojana arvoketjuraportointia koskevaan hallinnolliseen taakkaan liittyen; yritykset voivat joutua antamaan kestävyyteen liittyviä tietoja, kun ne ovat osa suurempien yritysten tai rahoituslaitosten arvoketjua. Raportointivelvoitteiden ulkopuolelle jäävien yritysten ei tarvitse antaa kestävyyteen liittyviä tietoja kuin enintään VSME-standardien määräämässä laajuudessa.
Samanlainen helpotus tietojen antamiseen annettaisiin myös koskien CSDDD:tä, johon liittyen yritykset voivat joutua antamaan tietoja suurille yrityksille. Ehdotuksessa rajoitetaan tietopyyntöjä koskemaan vain VSME-standardin mukaisia tietoja ja kevennetään due diligence -velvoitteita, kuten vähennetään tarkastusten tiheyttä vuosittaisesta viiden vuoden välein tehtäviin arviointeihin.
Komission ehdotus on vasta lainsäädäntöprosessin alkuvaiheessa. Ehdotusta käsitellään sekä neuvostossa että parlamentissa, ja lopullinen säädös vaatii yhteisymmärryksen saavuttamista. Suomessa CSRD on jo otettu käyttöön kansallisilla laeilla, joita noudatetaan, kunnes eduskunta päättää mahdollisista muutoksista. Poliittinen debatti on parhaillaan käynnissä ja alkuperäiseen ehdotukseen voi hyvinkin tulla vielä muutoksia.
Kirjoittaja: Manager, KHT Aleksi Mamia, Ernst & Young Oy
+358 40 555 3356, aleksi.mamia(at)fi.ey.com
