Tällä hetkellä on lausuntokierroksella hallituksen muutosesitys ulkomaalaislakiin koskien pysyvää oleskelulupaa. Uuden esityksen mukaisesti pysyvän oleskeluluvan saaminen edellyttää kuuden vuoden oleskelua Suomessa nykyisen neljän vuoden sijaan. Kuuden vuoden jälkeen pysyvän oleskeluluvan voisi pääsääntöisesti saada hakija, jolla on riittävä suomen tai ruotsin kielen taito ja kahden vuoden työhistoria. Esityksessä on kuitenkin mahdollisuus saada pysyvä oleskelulupa edelleen neljän vuoden jälkeen täyttämällä kolmesta vaihtoehtoisesta lisäedellytyksestä yhden.
Hyvää muutosesityksessä on, että opiskelemalla Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, jatkotutkinnon tai yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon voi saada pysyvän oleskeluluvan, kun suorittaa suomen kielen kursseja 15 opintopisteen edestä ja täten osoittaa kehittyvää kielitaitoa. Huonoa tässä esityksessä on se, että muutosesitys ei huomioi ammattikorkeakoulututkintoja. Muun muassa sote-alalla on monia amk-tutkintoa edellyttäviä tehtäviä, joten alan haasteet huomioiden olisi tärkeää, että esimerkiksi Suomessa valmistuneet sairaanhoitajat saisivat pysyvän oleskeluluvan.
Positiivista lakiehdotuksessa on muualla suoritettujen tutkintojen tunnustamisen maininta. On tärkeää, että muualla hankittu oppi voidaan ottaa käyttöön. Jos saatu oppi ei sellaisenaan täytä suomalaisia vaatimuksia, niin tarjolla olisi oltava täydennyskoulutusta ilman, että koko tutkinto pitää suorittaa uusiksi. Tutkinnon tunnustamisen kustannukset ja vaiva jää hakijan vastuulle, joten nähtäväksi jää, kuinka moni mahdollisuutta käyttää hyväkseen pysyvän oleskeluluvan saadakseen.
Lakimuutoksen vaikutusten arvioinnin perusteella ehdotettavat työhistoriaa ja kielitaitoa koskevat edellytykset pysyvän oleskeluluvan saamiseksi voidaan lain voimaantullessa arvioida vaikuttavan hakijoiden määrää alentavasti. Toisaalta korkeakouluopiskelijoille avautuu väylä saada pysyvä oleskelulupa ilman muita vaateita, kunhan tutkinto on suoritettu. Suomella on mahdollisuus houkutella kansainvälisiä talentteja opiskelemaan ja jäämään tänne pysyvän oleskeluluvan myöntöprosessin ollessa yksinkertainen. Työmarkkinoiden on kuitenkin omalta osaltaan vastattava tilanteeseen ja kehitettävä omia valmiuksiaan ottaa ulkomaalaistaustaiset henkilöt töihin ja osaksi työyhteisöjä.
Kirjoittaja: Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
