Koin telepatiaa liikenneministeri Lulu Ranteen kanssa, kun muutama ilta sitten Ylen alueuutislähetyksessä hän käytti puheenvuoron jäänmurtajien ”hajasijoittamisen” puolesta, nykyisen Helsingissä olevan pysäköinnin sijaan. Olin nimittäin juuri aikeissa kirjoittaa aiheesta tekstiä mielipidekirjoitukseksi. Tästä on hyvä siis jatkaa, vaikka hajasijoittamisen päätös on ollut jostain syystä ahtojäissä vuosikymmenet. Onko jämähdys johtunut jäänmurtokaluston operoinnista vastanneista organisaatioista tai viranhaltijoista vai poliittisesta päätöksenteosta – en tiedä, eikä sillä varmaan niin väliä. Nyt kuitenkin näyttää katse olevan eteenpäin vastuuministerillä.
Jäänmurtaja-asia on ollut esillä parasta aikaa valtioneuvoston käsittelyssä olevassa Pohjoisen ohjelmassakin. Pohjoisen ohjelman toteuttamisen etenemisestä informoidaan ilmeisesti helmikuun alkupuolella. Siihen on koottu Pohjois-Suomen toimijoiden yhteensovittamana monia tärkeitä ja konkreettisia kehittämisen ehdotuksia ministeriöiden ja valtioneuvoston suuntaan. Hyvä esimerkki siitä, että Pohjoista ohjelmaa on huolella tutkittu, on tämäkin, kun ministeri nosti jäänmurtaja-aiheen esille.
Valmiutta, tahtotilaa ja järkeä on muutokselle
Jäänmurtajien potentiaaliset sijoituspaikat Perämeren satamiin on varmastikin aika yksinkertaista selvittää. Keskeistä on analysoida laivaliikenteen volyymit ja asiakkaiden tarvitsemat reitit, väylät, etäisyydet, jääolosuhteet, vasteajat, satamien infra- ja palvelut. Toisaalta joku YVA-asiantuntija osannee aika helposti laskea muutoksesta saatavat ympäristöhyödyt vaikkapa päästöjen osalta. Ja kolmantena tulee ottaa huomioon Suomen ja Ruotsin jäänmurron yhteistyö.
Maallikkona kun Perämeren karttaa katsoo, niin ainakin Oulun osalta voi todeta, että se sijaitsee noin puolessa välissä jäiden muodostuttua Kalajoelta ja Raahesta ylöspäin Kemiin ja Tornioon. Alan ammattilaiset osaavat vastata näihin kaikkiin kysymyksiin ja kertoa toimivimman ja tehokkaimman hajasijoittamisen mallin.
Sattumalta tapasin reilu viikko sitten Oulussa logistiikka-alan tilaisuudessa Oulun sataman toimitusjohtajan ja utelin häneltä tilanteesta. Hän totesi heidän tarjonneen jo useamman kerran aikaisempien vuosien saatossa jäänmurtajille sijoittumispaikkaa ja siihen liittyviä palveluita eli ainakin Oulun osalta on tahtotila ja valmius jo olemassa. Valtion ei tarvitse merkittävän isoja investointeja Oulun satamaan käsittääkseni tehdä. Valtio on toisaalta tehnyt merkittäviä investointeja muiden väylämuotojen huoltotoiminnoissa, esimerkkinä VR:n moderni huolto- ja korjauskonepaja Oulussa. Se on tehokkaalla ja kehittyvällä toiminnallaan kotimaan kaluston huollon lisäksi saanut asiakkuuksia myös Ruotsista.
Lopuksi vielä hallitusohjelmassa olevan jäänmurtokaluston uusimisesta. Jäänmurtajahankinnat ovat Suomen välttämättömyysinvestointeja. Ulkomaankaupastamme jopa 96 % kulkee meriteitse.
Elinkeinoelämän näkökulmasta keskeistä on jäänmurron palvelutason ennakoitavuus, kaluston sopivuus Suomen merikuljetusten tarpeisiin, jäänmurron palvelujen kustannustehokkuus sekä yhteistyömahdollisuudet Ruotsin ja Viron kanssa.
Yhdysvaltain presidenttikin on tilaamassa 40 jäänmurtajaa, hoidetaan nyt omat kuitenkin ensin.
Kirjoittaja: Esa Pellikainen, varatoimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
