STT uutisoi 13.1.2025 lentoasemayhtiö Finavian esittäneen, että Suomen lentoliikenne palautettaisiin markkinaehtoiseksi. Samoin Finavian mielestä lentoasemaverkkoa voitaisiin karsia aitoa kysyntää vastaavaksi. Finavia on tuonut julkisuuteen, että pienten, vähäliikenteisten lentokenttien ylläpito tuo yhtiölle noin 20 miljoonan euron vuosittaiset tappiot.
Suomen maakuntakenttien merkitys alueiden elinvoimalle on kiistaton. Yksistään Kajaanin lentoaseman vaikutus aluetalouteen tuottaa verokertymää 37 miljoonaa euroa vuodessa. Finavia on valtion kokonaan omistama julkinen osakeyhtiö, jolloin on hyvä muistaa, että valtio rahoittaa Finavian toiminnan, ja panostukset maakuntakenttiin voidaan nähdä panostuksena aluetalouteen ja alueiden elinvoiman tukemiseen.
On päivän selvää, että pitkien välimatkojen Suomessa tarvitaan panostuksia raideliikenteeseen runsaasti, jos halutaan korvata Suomen sisäistä liikkumista muilla tavoin kuin lentäen. Raideliikenteen kehittäminen on hidasta ja kallista. Yksistään 27 kilometriä pitkän Oulu-Liminka kaksoisraiteen rakentamiskustannukset ovat noin 210 miljoonaa euroa ja hanke vie noin viisi vuotta, ennen kuin rata on valmis liikenteelle.
Matkailun osalta olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa Lapin osalta kysyntä on räjähtänyt. Rovaniemen ja Kittilän kentillä otettiin käyttöön ns. slot-järjestelmä, jolla pyritään parempaan lentoliikenteen ennakoitavuuteen ja sitä kautta matkustuskokemuksen sujuvoittamiseen. Kenttien kapasiteetti asettaa jossain kohtaa toiminnalle rajat, ja silloin katseet kääntyvät vaihtoehtoisille kentille, kuten Kemi-Tornioon tai Kuusamoon. Charter-lennot ovat markkinaehtoista liikennettä ja uusia avauksia tulee kiihtyvällä vauhdilla muillekin pohjoisen kentille kuin vain Lappiin.
Vaikka juuri nyt talvi vetoaa ulkomaisiin matkailijoihin, on neljässä vuodenajassa mahdollisuuksia kasvattaa matkailun ympärivuotisuutta. Lentoasemaverkon suhteen ei pidä tehdä päätöksiä, jotka rajoittavat kasvun edellytyksiä. Matkailu on merkittävä suomalainen vientituote ja sen tukemiseksi pitäisi miettiä keinoja, joilla vahvistetaan kasvua. Lentoasemaverkoston alasajo ei ole kasvua vahvistava tekijä millään tavoin.
Liike-elämälle hyvä saavutettavuus on kriittistä ja matkailulle kasvun turvaaminen tärkeää. On erittäin lyhytnäköistä ja aluetaloudellisesti riskialtista lähteä ajamaan alas lentoasemaverkostoa, kun toisessa vaakakupissa ovat aluetaloudelliset vaikutukset ja alueiden menestyminen.
Kirjoittaja: Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
