Jos Tilastokeskuksen tuore väestöennuste toteutuu, nousee Suomen väkiluku 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä. Väestöennuste pohjautuu oletukseen, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 40 000–52 000 henkilöä vuosittain. Tämä kehitys riippuu vain ja ainoastaan siitä, miten onnistumme houkuttelemaan opiskelu- ja työperäisiä maahanmuuttajia tulemaan ja ennen kaikkea jäämään Suomeen.
Viime vuonna Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli Tilastokeskuksen mukaan vajonnut historiallisen matalaksi. Edellisen 12 kuukauden luku oli 1,25, kun väestömäärän pysyminen ennallaan vaatisi lukemaa 2,1. Tulevina vuosikymmeninä lasten määrä vähenee entisestään ja iäkäs väestö kasvaa voimakkaasti huolimatta maahanmuuton tasosta.
Syntyvyys laskee niin nopeasti, että Suomessa voi olla 90 vuoden päästä enää alle miljoona nykyisten suomalaistaustaisen jälkeläistä. Nopeasti lisääntynyt maahanmuutto on jo nyt kompensoinut syntyneiden määrän ja kasvaneen kuolleiden määrän vaikutukset. Tulevina vuosikymmeninä Suomi tarvitsee vielä aiemmin ennakoitua enemmän muuttovoittoja ulkomailta, jotta väkiluku ei ala laskea. Etenkin iäkkään väestön raju kasvu luo merkittävää painetta työvoiman määrän kasvulle.
Suomi ole ongelman kanssa yksin. Kyse on maailmanlaajuisesta ilmiöstä, joka on jatkunut vuoden 2012 tienoilta lähtien. Vaikka väestön määrän arvioidaan ensin nousevan kymmeneen miljardiin, sen jälkeen väestö alkaa huveta rajusti hedelmällisyysluvun laskun myötä.
Kaikki teollisuusmaat Afrikan maita lukuun ottamatta ovat samassa tilanteessa. Kyse on vain aste-eroista ja vauhdista. Teollisuusmaissa väestön pieneneminen tarkoittaa väistämättä investointien vähenemistä, kun kotimainen kysyntä pienenee, ellei vientivetoinen teollisuus pelasta.
Suomessa maahanmuutto jakaantuu erittäin epätasaisesti ja vieraskielisten asuinpaikkavalinnat voimistavat tätä. Maahanmuutto kasvattaakin lähinnä suurten kaupunkien työikäistä väestöä. Ilman suuria muutoksia väestönkehityksessä suuressa osassa Suomen kuntia työllinen työvoima ja tämän seurauksena laajempi taloudellinen toimeliaisuus uhkaa vähentyä. Etenkin keskisuurissa kaupungeissa ja osassa seutukaupunkeja väestönkehitys palautuisi mielekkäälle uralle, jos pitovoima vieraskielisten ryhmässä kasvaisi.
Maahanmuutto paikkaa syntyvyyden supistumista maakuntien keskuskaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Maahanmuutto korjaa valtakunnallisesti ikärakennetta paremmaksi, koska suurin osa maahanmuuttajista on nuoria aikuisia. Vaikutukset julkiseen talouteen riippuvat erityisesti siitä, miten hyvin maahanmuuttajat menestyvät työmarkkinoilla. Maahanmuuttajien työllisyys on keskimäärin huonompaa kuin kantasuomalaisten, mutta siihen voidaan merkittävästi vaikuttaa muun muassa positiivisella asenteella uusiin tulokkaisiin.
Voisivatko pohjoisen kaupungit ja kunnat ja ennen kaikkea siellä toimivat yritykset voittaa kilpailun kansainvälisistä osaajista tarjoamalla kansainvälisille opiskelijoille entistä aktiivisemmin harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja? Se olisi hyvä pohjoinen kilpailuetu tulevaisuuden kansainvälisemmälle Suomelle.
Kirjoittaja: Jari P. Tuovinen, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja
