Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen aluehallituksen jäsenet ja aluevaltuuston sekä lautakuntien puheenjohtajat ottivat kantaa 29.8.2024 kirjoituksellaan hyvinvointialueuudistuksesta ja oikoivat väitteitä omasta näkökulmastaan. Esille nostettu rahoituksen ja kustannusten epätasapaino pitää varmasti paikkansa, mutta viestit ruohonjuuritasolta kertovat karua kieltä toiminnan tehottomuudesta ja toimimattomista prosesseista.
Pohteen luottamushenkilöt muistuttavat, että Pohde on onnistunut taittamaan kustannusten kasvua tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmillaan noin 75-85 miljoonaa euroa. Osittain tähän on päästy palvelujärjestelmää uudistamalla. Käytännössä se on tarkoittanut tinkimistä myös niistä palveluista, joita ihmiset tarvitsevat: hoidosta, hoivasta, tuesta ja kuntoutuksesta. Näitä palveluita on perinteisesti tuotettu ostopalveluilla julkisten palveluiden rinnalla. Kun hyvinvointialueet säästävät ostopalveluista, säästö syntyy siitä, että palveluun pääsyä viivästetään, palvelua supistetaan tai se kokonaan lopetetaan. Meistä kukaan ei parane jonossa hoitoa odottaessa, mutta riittävän pitkään jonossa olleista osa kuolee pois aiheuttamasta kustannuksia. Kukaan meistä ei halua, että tämä skenaario realisoituu omassa lähipiirissä.
Tilanteessa, jossa niukkuutta jaetaan niin rahan kuin henkilöresurssien suhteen, pitää käytössä olevat prosessit luoda sujuviksi, tehokkaiksi ja nopeiksi ja huolehtia siitä, että jokainen prosessin kanssa työskentelevä tietää, miten toimitaan. Onkin käsittämätöntä, miten esimerkiksi Pohteen sisällä jaettavien hoitotarvikkeiden ja hoitotarvikevälineiden tilaus voi viedä jopa kolme viikkoa tilauksesta toimitukseen, vaikka kyse on ns. bulkkitavarasta.
Kuten luottamushenkilöt tuovat esille, hyvinvointialueuudistus toteutettiin, koska suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on suurissa vaikeuksissa palvelutarpeen kasvaessa ja käytettävissä olevan työvoiman vähentyessä. On selvää, että muutos on välttämätön, mutta sen pitää olla läpinäkyvä. Yksikkökustannusten ollessa selvillä, on helppo tehdä vertailua palveluntuottajien välillä. Yhdelläkään pelkän tulorahoituksen voimin pyörivällä yrityksellä ei ole varaa olla pimennossa toimintansa kulurakenteesta. Sitä varaa ei ole myöskään hyvinvointialueilla.
Kirjoittaja: Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
