EU-komission ehdotus arvonlisäverotuksen nykyaikaistamiseksi digiaikana

EU-komissio on joulukuussa 2022 julkaissut ehdotuksensa arvonlisäverotuksen nykyaikaistamiseksi digiaikana. Ehdotuksen tavoitteena on paitsi nykyaikaistaa ja kehittää arvonlisäverojärjestelmän toimivuutta myös parantaa järjestelmän kykyä torjua veropetoksia digitalisaation avulla. Komission ehdotukseen sisältyy kolme pääkokonaisuutta ja muutosten on määrä tulla voimaan asteittain vuosina 2024–2028. Seuraavassa olemme lyhyesti kuvanneet joitakin ehdotukseen pääkohtia.

Digitaaliset raportointivelvoitteet

EU:n jäsenvaltioiden arvonlisäveroraportoinnin yhdenmukaistamiseksi ja veropetosten torjumiseksi komissio on ehdottanut pakollisen ja liiketoimikohtaisen digitaalisen arvonlisäveroraportoinnin käyttöönottoa. Tämä reaaliaikainen raportointi nojaisi vahvasti ehdotukseen pakollisesta sähköisen laskutuksen järjestelmästä.

Sähköisen laskutuksen myötä lasku tulisi jatkossa antaa kahden työpäivän kuluessa verotettavan tapahtuman toteutumisesta. Sähköisen laskutuksen avulla kerätyt tiedot siirrettäisiin päivän viiveellä uuteen, keskitettyyn arvonlisäverotietojärjestelmään, eli VIES-järjestelmään. Näiden VIES-järjestelmään välitettyjen tietojen on tarkoitus korvata tällä hetkellä käytössä olevat yhteenvetoilmoitukset.

Sähköisen laskutuksen ja digitaalisen raportoinnin pakolliset säännökset koskisivat EU-maiden välistä sisämarkkinakauppaa ja uusia säännöksiä on määrä soveltaa 1.1.2028 alkaen.

Jäsenvaltioille annettaisiin kuitenkin optio ottaa nämä menettelyt pakollisina käyttöön myös kotimaankaupassa. Suomen verohallinto on jo muutaman vuoden suunnitellut alv-ilmoituksen sisällön uudistamista ja selvittänyt samalla lasku- ja kuittikohtaiseen raportointiin siirtymistä. Uusi alv-ilmoitus oli alun perin tarkoitus ottaa käyttöön jo vuonna 2022, mutta korona- ja taloustilanteesta johtuen käyttöönottoa päätettiin lykätä. Kun komissio on nyt antanut ehdotuksensa digitaalisesta raportoinnista, todennäköisesti  myös Suomen verohallinto jatkaa muutosten suunnittelua omalta osaltaan. Riippumatta siitä, tulevatko muutokset Suomessa koskemaan vain EU-kauppaa vai myös kotimaankauppaa, tulevat muutokset vaativat yrityksiltä hyvissä ajoin valmistautumista, laskutusaikataulujen ja prosessien läpikäyntiä ja esimerkiksi tieto- ja laskutusjärjestelmien muutoksia, jotta ne täyttävät tulevat vaatimukset.

Alustatalouden arvonlisäverotus

Komissio on ehdottanut myös alustatalouden arvonlisäverotukseen liittyviä muutoksia. Pienyritykset ja yksityishenkilöt voivat tarjota henkilökuljetus- tai majoituspalveluja alustojen kautta laajalle yleisölle arvonlisäverovapaasti ja siten myös verovelvollisia toimijoita edullisemmalla hinnalla. Markkinoiden tasapainon palauttamiseksi komissio on ehdottanut, että näitä palveluja tarjoavien alustojen ylläpitäjät olisivat jatkossa vastuussa arvonlisäveron veloittamisesta asiakkaalta ja sen tilittämisestä edelleen viranomaisille. Komission ehdottamaa järjestelyä sovellettaisiin tilanteissa, joissa tavaran tai palvelun myyjä ei ole itse arvonlisäverovelvollinen.

Alustatalouden arvonlisäverotusta koskevia muutoksia on määrä soveltaa 1.1.2025 alkaen.

Yhteinen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinti EU:n alueella

Yhteisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen on tarkoitus helpottaa entisestään tavaroiden ja palveluiden myyntiä kuluttajille EU:n alueella. Ehdotuksessaan komissio on esimerkiksi esittänyt laajennuksia OSS-järjestelmään, jossa yritysten on mahdollista huolehtia EU-alueen kuluttajakaupan raportointivelvoitteistaan yhdessä portaalissa, yhdellä verovelvolliseksi rekisteröinnillä. OSS-järjestelmä ei nykyisin kata kaikkia myyntejä, ja ehdotuksen myötä järjestelmän käyttöalaa on tarkoitus laajentaa. Komissio on myös ehdottanut nykyisin vapaaehtoisen IOSS-maahantuontijärjestelmän alan laajennusta esimerkiksi edellyttämällä sen käyttöä pakolliseksi sellaisilta alustojen ylläpitäjiltä, jotka mahdollistavat tiettyjen tavaroiden maahantuonnin kuluttajille Euroopan unionin alueelle.

Komissio on ehdotuksessaan ottanut kantaa myös käänteisen arvonlisäveron soveltamisalan laajentamiseen ehdottamalla, että kaikkien jäsenvaltioiden tulisi sallia käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen pääsääntöisesti aina silloin, kun tavaran myyjä, joka ei ole rekisteröitynyt tavaran myyntimaassa arvonlisäverovelvolliseksi, myy tavaran kyseisessä jäsenvaltiossa arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneelle ostajalle.

Lisäksi komissio on esittänyt muutoksia esimerkiksi liikeomaisuuden siirtoihin, toimitusvarastojärjestelyihin ja käytettyjen tavaroiden marginaaliverotusmenettelyä koskeviin säännöksiin.

EU:n yhteistä arvonlisävelvolliseksi rekisteröintiä tukevien ehdotusten on määrä tulla voimaan vaiheittain vuosien 2024 ja 2026 välillä.