EU:ssa on parasta aikaa käsittelyssä useita strategioita ja linjauksia koskien maankäyttöä, metsien käyttöä ja ilmastotavoitteisiin pääsemistä. Kesäkuussa on asian ympärillä käyty myös poliittista keskustelua, johon ovat ottaneet osaa sekä pääministeri, maa- ja metsätalousministeri, ympäristöministeri, europarlamentaarikot sekä mm. Metsäteollisuus ry.
Keskiöön nousee se, että saako Suomi ja muutkin EU-maat päättää itse kestävästä metsiensä käytöstä ja onko metsätalouden toimijoilla millainen toimintaympäristö ja tulevaisuuden näkymät. Suomi elää edelleen metsästä, oli sitten kyse prosessiteollisuuden viennistä tai mekaanisen metsäteollisuuden monista jalosteista myös kotimaassa. Suomalaisen puunjalostuksen investoinnit edellyttävät vakaata ja ennustettavaa raaka-ainehuoltoa ja kasvua tukevaa metsien hoitoa.
Vakavia uhkakuvia tuo Pohjois-Suomeen erityisesti EU:n metsästrategiaan ja hiilinielusuunnitelmiin liittyvä suojelualueiden kasvattaminen EU-tasolla. Euroopan metsät 2020-raportin tilastojen mukaan Euroopan metsistä on tiukasti suojeltu 3,7 miljoonaa hehtaaria, josta Suomen osuus on jo nyt yli puolet eli 1,9 miljoonaa hehtaaria.
Luonnonvarakeskuksen tuoreimpien mittausten mukaan puuta kasvaa metsissämme enemmän kuin koskaan. Kasvu on kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana ja kasvu on vuosittain 108 miljoonaa kuutiometriä, ja kestävät vuosittaiset hakkuumahdollisuudet 80 miljoonaa kuutiometriä. Suomen tulee saada itse päättää kestävästä metsäpolitiikastaan, koska Suomi tuntee metsänsä parhaiten ja on metsien hoidon osaamisessaan maailman huippua.
MEP:ien ajettava Suomen linjaa
Helsingin Sanomat haastatteli 12.6. Suomen edustajia Euroopan Parlamentissa. Järkyttävää on Suomen metsätalouden näkökulmasta huomata, että näkemykset eroavat, kun haastatteluissa käytiin läpi mielipiteitä liittyen metsävarojen käyttöön. Elinkeinoelämän näkökulmasta hätkähdyttävin oli Sirpa Pietikäisen kommentti; ”Keinotekoista sanoa, että olisi olemassa joku myyttinen kansallinen tavoite. Mepit olisivat turhanpäiväisiä, jos toistelisimme Suomen hallituksen kantoja”.
Edellä mainitusta suorasta siteerauksesta huolimatta voisi olettaa, että suomalaiset äänestävät edustajansa Euroopan parlamenttiin edustamaan Suomea, eikä yksilötason ideologioita.
Tulee myös mieleen, että Suomessa puoluetasolla, eduskunnassa ja hallituksessa pitää kehittää Suomea edustavien MEP:ien kanssa käytävää dialogia. Yhteisen linjan teemoja riittää varmaan nyt kuumana käyvän metsäteeman lisäksi runsaasti muitakin. Näitä ”Suomen ajatuksia” MEP:ien pitäisi sitten tuoda esille ja neuvotella EU:ssa muitten maitten edustajien kanssa.
Metsätalouden vaikutus on elintärkeä – hyvinvointia ja jätti-investointeja
Oulun kauppakamari pyysi Taloustutkimus Oy:tä tekemään aiemmin toukokuussa 2021 julkistetusta tutkimuksestaan ”Kasvu-, Hiilinielu- ja Näivettyminen-metsäskenaariot sekä niiden vaikutukset” erittelyn Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan osalta talousvaikutuksista.
Tutkimuksessa käydään läpi kansallisen metsästrategian KMS 2025 kehitysurien vaikutuksia. Tarkastelussa ovat taloudellisesti suurin ylläpidettävissä oleva hakkuumäärä (kasvuskenaario) ja hiilinielut huomioiva taloudellisesti kestävä puunkäyttö (hiilinieluskenaario). Taloustutkimus on arvioinut skenaarioiden vaikutuksia metsänomistajiin, raaka-aineketjun yritysten liikevaihtoon ja työllisyyteen, sekä niistä seuraaviin palkka- ja veromääriin.
Taloustutkimuksen raportin mukaan Pohjois-Suomen metsätalouden kasvuskenaariolla on mahdollisuus luoda vuodesta 2019 vuoteen 2030 verrattuna kolmanneksen osuus eli liki 1000 metsäalan valtakunnallisesta 3000 uudesta työpaikasta. Hiilinieluskenaariokin mahdollistaa kasvua. Valtakunnan 700 uuden työpaikan kasvusta 23% eli vajaa 200 työpaikkaa voisi syntyä Pohjois-Suomeen. ”Vastakkainen suunta” on näivettymisskenaario – se veisi tutkimuksen kohderyhmästä yli 900 työpaikkaa Pohjois-Suomesta ja lähes 3000 valtakunnallisesti.
Tutkimuksen kohderyhmän lisäksi on muistettava skenaarioiden vaikutukset puuta jalostavan teollisuuden osalta, jossa poliittiset linjaukset suuntaan tai toiseen voivat olla Suomen kannalta kohtalokkaita, koska Suomi elää metsästä. Käytännössä puhutaan ympäri maata toimivista yrityksistä sellun, kartongin, paperin, biopolttoaineiden, sahatavaran, puu- ja hirsitalojen, ovien, ikkunoiden, listojen, uusien biopohjaisten tuotteiden toimialoilla.
Suomen suurimmat investoinnit on juuri valmistuneet ja valmistumassa metsäteollisuuteen, Pohjois-Suomessa yhteensä yli 2 miljardin euron arvosta
Koko Suomen tavaraviennistä metsäteollisuuden viennin osuus on noin 18 prosenttia. Metsäteollisuuden viennin arvosta suurin osa tulee yhteenlaskettuna massan, paperin, kartongin ja vastaavien jalosteiden myynnistä. Vuonna 2020 niiden vienti oli arvoltaan 7,9 miljardia euroa. Puutuoteteollisuuden viennin arvo oli 2,3 miljardia euroa vuonna 2020.
Poliittisten päättäjien on yhdessä tuotava esille yhteinen Suomen linja – ennen kuin on myöhäistä! EU-keskustelussa on jäänyt myös liian vähälle huomiolle se, kuinka biopohjaiset uudet tuotteet ja uudet korvaavat tuotteet edistävät esimerkiksi pitkän aikajänteen ilmastokysymyksissä. Sekin tarkoittaa sitä, että metsätaloudella on oltava ennustettava toimintaympäristö Suomessa jatkossakin.
Esa Pellikainen
varatoimitusjohtaja Oulun kauppakamari, Teollisuusvaliokunta
Liite: Taloustutkimus Oy: Kasvu, Hiilinielu ja Näivettyminen -metsäskenaariot Pohjois Suomessa
