Nuorten työelämäosaaminen ja tulevaisuususko ovat viime aikoina olleet jälleen julkisessa keskustelussa esillä. Miksi? Koska niin monet ovat näistä teemoista huolissaan. Kuinka hyvin saamme nuoret mukaan työelämään ja löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa, on osa ratkaisua tulevaisuuden tuottavuudelle ja yksilöiden hyvinvoinnille yhteiskunnassa.
Onko tilanne niin negatiivinen kuin mielikuvat ovat? Nuorista suurin osa suhtautuu luottavaisesti omaan tulevaisuuteensa, mutta vain noin puolet odottaa työelämää innolla NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2026 -kyselytutkimuksen mukaan. Syitä tälle matalahkolle työelämäinnolle löytyy niin nuorten kotitaustoista kuin yhteisöstäkin, jossa nuori elää.
Nuorten ajatukset työelämästä ovat kyselytutkimuksen mukaan vahvasti eriytyneitä ja taustavaikuttajina ovat mm. vanhempien työllisyys, koulutustaso ja kotoa saatava tuki. Ne nuoret, joiden vanhemmat ovat työelämässä, uskovat muita myönteisemmin omaan tulevaisuuteensa.
Myös niillä nuorilla, joilla on jo kokemusta kesätöistä tai TET-harjoittelusta, on myönteisempi työelämäasenne ja vahvempi usko omiin työelämätaitoihin. He ovat myös vähemmän huolissaan työelämän kuormittavuudesta. Ensimmäisillä työkokemuksilla onkin siis tärkeä rooli: ne avaavat todellisuutta ja vahvistavat nuorten minäpystyvyyden kokemusta.
Vahvalla yhteisöön kuulumisen tunteella nähdään myös yhteys positiivisempiin työelämäodotuksiin. 85 % nuorista uskoi löytävänsä oman paikkansa yhteiskunnasta, jos heillä oli vahva yhteenkuuluvuuden tunne omaan asuinpaikkaan. Jos kiinnittyminen omaan asuinpaikkaan koettiin heikoksi, vain puolet näistä vastaajista uskoi löytävänsä oman paikkansa yhteiskunnassa.
Mitä me voisimme tehdä, jotta nuorten työelämään siirtyminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja työelämä ei näyttäisi niin pelottavalta? Jokainen meistä on jonkun nuoren läheinen, äiti, isä, kummi tai tuttu. Se, miten me puhumme työelämästä, luo nuorelle mielikuvan tulevaisuudesta. Se, mitä me vaadimme nuorilta, luo heille tason, jota odotamme heiltä myös työelämässä. Jokainen meistä on osa yhteisöä, jossa mietitään, otetaanko nuoria TET-harjoitteluun, kesätöihin tai harjoitteluun. Jos emme tarjoa näitä mahdollisuuksia, nuorten halukkuus edes hakeutua työelämään laskee. Jos emme ota nuoria arjessa mukaan tekemään, harrastamaan, vaikka vähän patistellenkin, niin meillä on nuoria, jotka eivät kiinnity yhteiskuntaan.
Olivat nuorten työelämätaidot hyvät tai huonot, vastuu joka tapauksessa on meillä aikuisilla. Kotona ja työpaikoilla. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten nuoret näkevät tulevaisuuden työelämän, saavatko he ensimmäisiä työelämäkokemuksia ja perehdytetäänkö heidät työelämään hyvin. Nuoret vasta kasvavat ja opettelevat, meidän aikuisten vastuulla on tehdä nuorille työelämästä hitti.
Sanna Fingerroos
kumppanuuspäällikkö, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry
Oulun kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokunnan jäsen
Lisäinfo:
NYT Nuorten Tulevaisuusraportti on vuosittain toteutettava kyselytutkimus yläkoulu- ja toisen asteen ikäisille nuorille. Vuonna 2026 vastaajia oli noin 6 400. Tulevaisuusraportit tarkastelevat nuorten asenteita työelämää, taloustaitoja ja yrittäjyyttä kohtaan.
